tiistai 20. lokakuuta 2015

Lisää kuvia nuken villatakista

Sisästudiokuvia Tähkäpään uudesta villatakista (ulkona kuvattuja syyskuvia täällä). Kuten kuvista näkyy, Tähkäpää tulee ensi talvena pärjäämään vallan mainiosti sisäoppilaitoksen vetoisilla käytävillä. Kiitos siitä kuuluu ystävälleni, joka tämän villatakin on kutonut. Tähkäpää kiittää! Ja minä myös!


Kyllä nyt kelpaa!

Syysilmassakin tarkenee.

Kyllä napit pömppömahasta huolimatta menevät kiinni.




VAROITUS. Kuvia nuken villatakista, joka voi aiheuttaa hyperventilaatiota.

Villatakki ei ole minun tekemäni. Tekijä, joka on ystäväni, löytyy täältä.

Ehdotin ystävälleni vaihtariprojektia, koska tiesin, että kutominen käy häneltä kuin vettä vaan. Tähkäpää-nukkeni tarvitsi talvea varten villatakin, mutta minun nivelistäni ei ollut toteuttamaan asiaa nyt. Siispä kysyin, voisiko ystäväni kutoa Tähkikselle villatakin ja minä ompelisin hänen Blythe-nukelleen mekon.

Vaikka tiesin ystäväni kyvyt, en nyt kylläkään ajatellut hänen tekevän Tähkäpäälle tällaista miinus seiskan puikolla kudottua mohairvillapaitaa. Ajatukseni oli kolmosen puikoilla sukkalangasta kudottu simppeli malli...

Tämä villatakki on Täydellinen. Se sopii väreiltään, malliltaan, Fairsaarten kuvioiltaan ja napeiltaan Tähkäpään viktoriaanisiin vaatteisiin paremmin kuin erinomaisesti.

Nurja puoli on ihan yhtä kaunis kuin oikea puoli.

















Pompulatyynyliinat

Hei hei hei! Huomatkaa! Kerrankin olen ommellut jotakin hyödyllistä!

Kankaat ostin kolme vuotta sitten. Suunnittelin silloin jo ompelevani niistä tyynyliinat, ja päätin plagioida ystävääni ja koristaa ne pompulanauhalla. Kesti kuitenkin kolme vuotta muistaa ostaa pompulanauhaa ja päättää, miten (esim. tilkkuinako) käyttäisin kankaat tyynyihin. Ja sitten oli vielä tyynykysymys. Jos ompelee tyynyliinat sohvatyynyihin, pitäisi olla sohvatyynyt.

Kun nyt sitten keksin, että käytän tyynyliinojen kääntöpuolelle vanhan suuren tyynyliinan kankaan ja muutan pari flötköpötköä (mutta uutta ja raikasta) tyynyä sohvatyynyiksi, onnistuin kerrankin tekemään jotakin nopeasti.

Viime blogitekstissäni minua häiritsi alus-sanan määrä. Nyt minua häiritsee tyyny- ja liina-sanojen määrät. Kamalaa jotenkin.

Mutta kuvia seuraa.

Kissamaista käytöstä ängetä kuvaan.

Alimmainen tyyny on alkuperäisessä kuosissaan. Päälimmäisestä on nipsaistu pituutta (vai leveyttä?) pois noin 20 cm ja vanut on survottu tiiviisti pienempään tilaan. Passiivin käyttö tässä on vähän kummallista, koska nipsaisija ja survoja olin minä. Joka tapauksessa flötköpötköistä ja tylsistä tyynyistä tuli pulleat ja hauskat sohvatyynyt.

Keskimmäinen kangas on vanhasta tyynyliinasta. (Kerrottakoon, että ompelin näihin tyynyliinoihin kymmenen napinläpeä yhdessätoista minuutissa. Se oli miellyttävä kompensaatio Annan alusasun viiden napinläven kahteen ompelutuntiin. Sanoisinko, että tyynyliinojen napinläpien kanssa homma meni putkeen.)











Tyynyt loppusijoituspaikassaan. Ne ovat varsin miellyttävät lepokaverit. Ja erittän ilahduttavat.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Nukenalusvaateasiaa ja Animator-Annan aluspöksyt

Aloitetaan alusta. Se on tämä:


Se on ystäväni Belle-nuken alusvaatekerros. Alusvaatekerros on täydellinen. Siinä on ihanan pehmeä käsin ommeltu jälki, juuri oikeat mittasuhteet ja suloisista suloisimmat pitsit. Tämä (ja muutama muu ystäväni ompelema nukkejen alusvaatekerta) on aina takaraivossani inspiraationa, kun itse ompelen omien nukkejeni pöksyjä ja aluspaitoja. Ja alushameita.

Kaikki ystäväni ompelemat nukkejen alusvaatteet ovat ihastuttavia, ja ystävänihän se oli, joka sai minut ymmärtämään, että nukke vaatetetaan pohjakerroksesta alkaen. Nykyään on itsestään selvää, että uusi nukke tarvii ensimmäiseksi alusvaatteet. Ja itse asiassa nykyään alusvaatteiden ompelu on nukenvaateompelusta kaikkein palkitsevinta ja hauskinta, vaikka ihan aluksi se oli velvollisuusjuttu. (Tekstissä on tähän mennessä toistunut kymmenen (10) kertaa sananosa 'alus'.)

Uusin nukkeni on saanut jo ensimmäisen vaatekerroksensa ja olen vapaa seuraavaksi ompelemaan hänelle villakangasmekon. Animator-Anna on olemukseltaan selvästi muita Animator-nukkeja lapsekkaampi (mikä on aikamoinen saavutus), joten päädyin ompelemaan Annalle kunnon lasten alusvaatteet: takaläppäpöksyt.


Etupitsi on oikeastikin vinossa (ei siis vain huonoa asun asettelua kuvaushetkellä). Alushaalarin mallin nappasin etsimällä kuvia 1920-luvun alusvaatteista. Kaavan piirsin itse, ja olin häkeltynyt, että se onnistui kertaheitolla mainiosti.

Tämä on aika hellyyttävä asu.

Napinläpien ompeleminen ei ollut hellyyttävää. En muista milloin viimeksi olen ollut niin hermostunut ommellessani. Kaikki mahdollinen meni pieleen, ompelin suurimman osan napinlävistä useampaan kertaan ja suhrasin aikaa koko hommaan (5 napinläpeä) reilu kaksi tuntia. Kun lasketaan nappien ompeleminen mukaan, hommaan meni kolme tuntia... Ei ollut minun paras päiväni se. Eikä mieheni.

Vielä kerron huvikseni Annan ja muiden Animator-nukkejen mittaerot.

Annan (valkoisempi käsi, vasemmalla) ranne on 6,5 cm paksu, Tähkäpään on 6 cm.  Kuten kuvasta näkyy, Annan käsi on myös isompi ja pulleampi. Tähkäpään käsi on olkapäästä ranteeseen 13 cm, Annan 12 cm.

Vaikka Tähkiksellä on mustat sukat, ei ne silti noin paljon hoikista :D Annan kintut ovat herttaisen pulleat, mutta pohkeiden ja reisien paksuudet ovat vain 0,5 cm enemmän kuin Tähkäpäällä. Annan jalat ovat 11 cm pitkät, Tähkäpään 12, 5 cm.

Nukkejen keskivartalot ovat identtiset. Luulin aluksi, että Annalla olisi lyhyempi selkä, mutta nukkejen pituusero tulee pelkästään jaloista (ja ehkä päistä)(siis, pääkoppa-päistä).