tiistai 8. maaliskuuta 2016

Renessanssipukuprojekti (mittakaavassa 1:1) melkein etenee

Viime kesästä lähtien olen yrittänyt saada aikaiseksi renessanssipukuni aluspaitapellavan hankkimista. Ja nyt sitten sain ostettua sen! Tilasin sen saksalaisesta aikakausipukuihin erikoistuneesta nettikaupasta ja valitsin luottavaisesti kankaan, josta sanottiin, että se soveltuu alusvaatteisiin. Samalla tilasin alusasukaavasetin sekä kirjontalankoja aluspaitaa varten.



Siinäpä lepää päälihameen sametti ja aluspaidan pellava. (Alushame-, alusliivi- ja vuorikankaat puuttuvat vielä, mutta aluspaitakankaalla pääsen hyvään alkuun.) Valitsin ohuemmasta ja paksummasta pellavasta paksumman, sillä mietin, että aivan ilmava pellava ehkä on ristiriidassa raskaan sametin kanssa. Tosin jos olisin päässyt hypistelemään kankaita ja kokeilemaan niitä sametin kaveriksi, olisin voinut päätyä toiseen ratkaisuun. Joka tapauksessa olen tyytyväinen ostamaani kankaaseen. Se laskeutuu kauniisti.



Kaavat ostin pääasiassa alusliivin vuoksi. Netti toki on pullollaan ohjeita, mutta minä olen ihmismittakaavan vaatteiden ompelemisessa aivan noviisi, joten kaavat ovat ihan paikallaan.



Girolamo di Benevunton maalaamassa aluspaidassa näkyy oikein hempeänväriset kirjailut. Ajattelin omaanikin aluspaitaani jotakin herkkiä sävyjä...



... joten tilasin... öh... herkkiä sävyjä. Luulin valinneeni pehmeän siniharmaan (no, se osui melkein), vedensinisen, hyvin vaaleanhennon sinivihreän, okran ja pehmeän roosan. Sain sen sijaan 90-luvun pastellivärejä :D (Eipä taida olla ensimmäinen kerta, kun ihmiselle käy näin.) 



Kokeilin lankoja kuitenkin siltä seisomalta (kyllä, seisomalta siinä pakkauslaatikon äärellä) ja totesin, että ne kaikessa mohairisuudessaan tuntuvat hyvältä käteen. Lisäksi totesin, että kyllä niistä jonkun kombinaation saa toimimaan. Eli noin niinkuin pienemmissä annoksissa (säikeinä) ne eivät olekaan aivan mahdottoman värisiä.



Kissa tarkisti ja hyväksyi pellavan. Ja minä käärin sen (pellavan) aika hätäiseen takaisin pakettiin. Kissoilla on jotenkin niin tavattoman pettämätön valkoisten kankaiden vainu.



6 kommenttia:

  1. Valo osuu pellavaan valtavan kauniisti tuossa viimeisessä kuvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään kanssa, että siinä kuvassa tulee materiaali(t) hyvin esiin. Valo just auttaa asiaa!

      Poista
  2. Minäkin haluaisin käyttää historiallisia vaatteita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei olisi ehkä pokkaa noin yleensä mennäviipottaa kadulla renssanssiasussa tai empiremekossa :D Mutta kotona olisi ihana pukeutua niihin! Tosin kompastelisin helmoihin jatkuvasti enkä pystyisi itse pukeutumaan...

      Poista
  3. Houkuttelevia tarvike- ja inspiraatiokuvia! Noista aineksista syntyy kerrassaan kaunis renessanssipuku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole materiaaleista kiinni kyllä tämä juttu :D

      Vähän kyllä puistattaa, kun alkaa miettiä koko asuprojektia, kun taustalla on ainoastaan yksi työväenopistolla ommeltu taftinen iltapuku (ystäväni teki samalla kurssilla itselleen hääpuvun) ja loput 1:1-vaateompelut ovat tapahtuneet yläasteen... seiskaluokalla!

      Mutta! Ensin ompelen aluspaidan, se on hyvä alkutreeni ja siinä jo tulee opeteltua rypytystekniikkaa. Sitten alushame valmistelee jo päälihameen ompelua. Samoin alusliivikin on treeniä. Joten enköhän askel kerrallaan opi juttuja, ja kun on aika alkaa leikata sametista päälihameen osia, ehkei mun tarvi edes käydä anelemassa lääkäriltä rauhoittavia pillereitä!

      Poista