torstai 19. lokakuuta 2017

Nuken empire-asu: valkoinen hame

Asun spencer-takista on kuvia edellisessä jutussa.


Onneksi olin erinomaisesti varustautunut kotimaankierroksellani (otin mukaani esim omenapiirakkaleipomistaitoni). Nancy Bradfieldin kirja (sekä Arnoldin Patterns of Fasion) olivat suureksi iloksi hametta suunnitellessani.

Tässä näkyy vähän epäselvästi tuon hameen selkämyksen kiinnitysnyörit. Mutta eiköhän kuvasta ole havaittavissa, että nukenmekon idea on napattu kirjan (Bradfield: Costume in Detail) piirroksesta.

Hameen miehustan malli samoin on napattu Bradfieldin kirjan kuvasta. Tosin puuvilla, vaikka miten batisti, nukenhamemittakaavassa ei rypyty ihan yhtä tihusti kuin ihmishameenmittakaavassa.

Ilman alushametta mekko näyttää alushameelta (tosin se ei ihan välity tässä kuvassa), mutta hame vaati uuden alushameen, sillä vanhoissa oli kaikissa liian pienet pääntiet.

Hameen pitää tietenkin olla valkoinen, sillä 1800-luvun alussa spencer ja valkoinen hame oli in ja pop.

Raikas yhdistelmä! Hamekankaaksi kun vain olisi löytynyt henkäyksen ohutta puuvillaa... Bradfieldin kirjassa mainitaan, että empireajan mekoissa saattoi olla niin ohutta kangasta, että kokonainen hamonen mahtui kirjekuoreen.

Uusi aluspaita. Alushousuja en alkanut ommella uusia, vaikka nämä ovat ehkä pikkuisen leveät. Vähän piti silti säätää. Housujen laskosten tikkaukset ovat koneommelta. Kun koko muu asu on ommeltu käsin, näyttää konetikkaus väärältä kokonaisuudessa. Niinpä purin tikkaukset ja ompelin käsin tilalle uudet. (Tässä kuvassa vasta alin tikkirivi on korvattu käsipistoilla.)

Uusi alushame. Tämä alusasukokonaisuus on taas sarjassamme söpö, eikö vain!

Olkaimet... Luulen että kohta jään koukkuun olkaimiin. Feresin olkaimet olivat eka askel ja nyt tuli toka.

Tein mekon helmasta leveän, koska nukenmittakaavassa valkoinen puuvilla vähän kapeammassa (ja edestä rypyttämättömässä) mallissa on helposti tökön ja kökön näköinen. Ja kun katsoo vanhoja maalauksia, näkyy lapsosten valkeissa mekoissa olevan vallan runsaita helmoja, joten leveä helma on ihan ok ratkaisu.

Rakastan aikakausipukukirjojen tarjoamia tyylinmukaisia ja yksinkertaisia ratkaisuja kiinnityksiin. Hih! Ei neppareita ei nappeja ei hakasia. Nyörejä vain! (Ok, hameen esikuvassa oli tuo alemman kiinnitysnyörin tilalla nappi.)

Tämä on kuulkaa istuvin töpöhiha minkä olen koskaan ommellut. Olen sangen tyytyväinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti