torstai 26. maaliskuuta 2015

Lakisääteinen nukenvaatepostaus

Tämän päivän linja on taas ladata kuvat ja painaa julkaise-nappulaa.


Äidin nukke sai reilun vuoden odottelun jälkeen alusvaatteet. Halusin kokeilla alusmekoksi jotakin itselleni uutta alusmekkomallia. Laskokset teki A-linjaisesta liivimallista vähän koreamman, ja laskosten keskellä menee koristetikki.

Ja hameen äidin nukke sai myös (hattu on minun nukkeni). Ajatukseni on, että tämä nukke vaatetetaan jotakuinkin 1900-luvun alun vaatteisiin.

Tämmöinen on hame läheltä. Jännä juttu, että se näytti rumalta ja pieleenmenneeltä aina siihen asti, kun sain ommeltua lantiolle pitsin ja rusetit. Olen onneksi oppinut sen, että luovuttaa ei kannata ennen kuin kokonaisuus on valmis. Sitten vasta tietää, onnistuiko. Pätee muuhunkin kuin ompeluun.

Sukat! Minun vanhoistani. Halusin pukea nuken oikean pikkutytön näköiseksi. Tämmöisiltähän pikkutytöt kotonaan näyttävät.

Tältä he näyttävät lastenelokuvissa, kuvakirjoissa ja sisustuslehdissä.

Baskeri ja uikkarit. Jälkimmäiset menee vähän krymppyyn jalkovälistä, mutta niin ne meni ainakin ennenvanhaan (80-luvulla) (tosi ennenvanhaan) lapsilla oikeastikin, kun käytettiin isosiskon vanhoja ja puoli numeroa liian isoja uikkareita, kun hypättiin yksien uusien uikkareiden ostaminen yli.

Tämä vasta murheenkryyni olikin. Aloin tehdä paitaa uhmakkaasti pyykkivuoropäivän päätteeksi. Tiesin, ettei olisi kannattanut, mutta kapinoin sitä vastaan, että jos pyykkää, ei voi muka tehdä samana päivänä mitään muuta. Niinpä leikkelin vanhasta paidastani palaset. Ja kappas, unohdin, että olin käyttänyt kaavaa aiemmin vain trikoolle. Kuka arvaa, mitä kävi? No tietenkin leikkasin liian kapeat etu- ja takakappaleet! Ihan naftisti liian kapeat, mutta liian kuin liian. Menin nukkumaan. Seuraavana päivänä päätin, että leikkaan kylkeen levennyskaitaleet koska en jaksanut ajatella uusien etu- ja takapalojen leikkaamista (ja ruutujen kohdistamista). Joka tapauksessa. Ompelin paitaa VIISI (5!) päivää. Kysyi sitkeyttä tuijottaa joka välissä kangasta 13 minuuttia tajuamatta, mikä pala kädessä on, ja kuitenkin jatkaa ompelemista. Tämän kuvan otin, kun sain ekan 7mm:n napinläven valmiiksi. Piti otta kuva ennen kuin aloin seuraavia, jos vaikka olisin pilannut koko paidan. (Tein napinlävet käsin, enkä todella muista, koska viimeksi olen yleensäkään tehnyt napinläpiä. Jännitin vähän, mutta puuha olikin hauskaa.)

Katsokaa näitä! Niillä on vissiin kevättä rinnassa. Sen verta haaveellisesti katselevat, ihan kuin olisi prinssiainesta näköpiirissä. (Trikoopaitakin oli murheenkryyni. Kaikki ompelu on ollut takkuisaa koko maaliskuun. Itse asiassa hämmästelen tuotosten määrää näin jälkikäteen. En oikein käsitä, milloin olen nämä tehnyt. Reisitaskuhousut ja sammarit ovat nekin maaliskuun juttuja.)

Tässä näkyy sammarit paremmin. Yksi cool hipsteri on pukenut ne päälleen.

2 kommenttia:

  1. Ihania! Tuollaisen punavalkoruutuisen paidan mä haluaisin itsellenikin :)

    VastaaPoista
  2. Aaagh, kuolen!! Tositosi ihania vaatteita, näiden näkeminen sai hyvälle tuulelle.

    VastaaPoista