Viime jouluksi valmistui tasan yksi joululahja (joulukortteja lähti liikenteeseen huikeat kolme – paljoakaan matalamalla profiililla ei voi joulukortti- ja lahjajuttuja hoitaa), villainen viitta nukelle. Kyseessä oli näitä harvinaisia äkkinäisiä ideoita jotka myös toteutuvat melko nopsasti.
Päivä 1: Makasin sohvalla iltasella ja luin WhatsApp-viestejä. Ystäväni oli lähettänyt kuvan joululahjojen paketoimisesta. Aivoni yhtäkkiä keksivät, että minun on pakko saada edes yksi lahja paketoitavaksi. Mietin että pyydänkö miestäni tuomaan kaupungilta suklaapatukan vai mitä ihmettä. Sitten mietin, että olisi niin kiva itse päästä valitsemaan lahjaa. Sitten mietin, että niin, jos teen lahjan itse, saan vähän kuin valita sen itse. Sitten mietin, että minkä lahjan ehtisin tehdä vielä ennen joulua. Noin kolme minuuttia WhatsApp-viestin lukemisesta keksin, että ompelen nukenviitan. Kolme minuuttia keksinnön keksimisen jälkeen olin päättänyt, että teen viitan vanhan villakangastakin palasesta. Nousin sohvalta, otin kankaan esiin (helposti, kerrankin!) ja pengoin tilkkupalakassista samalla ainoan äkkiseltään sopivan vuorikankaan. Talouspaperipalan avulla tein pikakaavan, jonka avulla leikkasin tilkkukassissa löytyneestä palasta testin, jonka jälkeen leikkasin villakankaasta viitan palan, jonka jälkee palasin sohvalle lukemaan dekkaria.
Päivä 2: Simppeli malli –> simppeli päärmääminen. Sitten pienet pelkistetyt kirjailut viitan liepeisiin, jonka jälkeen kiinnitin vuorin.
Päivä 3: Aamulla ompelin hakaskiinnityksen ja lisäsin hakasten kohdalle pikkuiset kirjailut. Ja sitten ottamaan kuvia pikkusiskon poikaystävän kameralla.
Ja sitten pikkusisko pisti viitan matkalaukkuunsa ja viitta matkusti Satakuntaan annettavaksi äidilleni joululahjaksi. Ja kuka paketoi viitan? Pikkusiskoni tietysti. En minä jaksanut ja ehtinyt enää mitään paketoimisia miettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti