torstai 16. helmikuuta 2017

Disney Storen Film Collection Belle -nukke (edustusotokset)


Ensimmäinen blogitekstini tästä nukesta löytyy täältä. Ekassa jutussa esittelin langanpätkiä, aukinaisia hiuksia (nuken), pakkaussälää ja kyllä ihan koko Belleäkin. Tässä toisessa jutussa esittelen ihan pelkkää nukkea pianon päällä. (Ja no, vähän olkkarin pöydällä myös.)

Hän on epäedustavan paljon seinän värinen :D Mutta tästä joka tapauksessa lähtee hameen esittelyn puolikierros.

2/4 puolikierroksesta suoritettu.

3/4 puolikierroksesta suoritettu.

Puolikierros tuli täyteen. Todettakoon, että helma on runsas ja alustylli kannattelee sitä tyylikkäästi (ellei jopa tyllikkäästi?).

Vähän alaviistosta. Kuten näkyy. Helma laskeutuu kauniisti. Ja nukke näyttää tästä kuvakulmasta varsin paljon esikuvaltaan.

No, tämä on itse asiassa informaatioltaan päällekkäinen kuva ensimmäisen kuvan kanssa. Paitsi että Belle katsoo tässä yläviistoon. Ja siksi tämä kuva tässä nököttääkin. Nukke ei ole mitenkään edukseen pakkauksessa eikä myöskään suoraan edestä kuvattuna. Kun mieheni katsoi pakkauksessa seisovaa nukkea, hän totesi, että onpas miehekkään näköinen prinsessa (johon hän lisäsi nopeasti, että "mutta ei se haittaa"). Olen mieheni kanssa samaa mieltä. Siis kun nukkea katsoo edestä. Paitsi että sen jälkeen kun laitoin Bellen hiukset uudestaan, nukke on mielestäni suoraan edestäkin kiva. Mutta niin. Ainahan katsomiskulma vaikuttaa nuken ulkonäköön ja jokaiselta nukelta löytyy edustavin kuvakulma (siinä missä ihmisilläkin), mutta tässä Belle-nukessa asia korostuu. Ja sen vuoksi tämä kuva on tässä. (Ja sen vuoksi yleensäkin kuvia on monta. Hienoisista kuvakulmaeroista katsoja saa muodostettua yleiskäsityksen.)

Tästä alkaa puolipotretit, joiden tarkoitus on esitellä Bellen kasvoja. (Tämä kuva on yksi surullinen esimerkki kameran päänsärkypäivästä. Sen tarkennus ei yksinkertaisesti pelittänyt.) Nuken kasvot ovat kovaa muovia. Materiaali jakaa mielipiteitä, ja minä kuulun leiriin, jonka mielestä materiaali on okei. Kova muovi toki kiiltelee ja heijastelee enemmän kuin perinteiset mattaiset pehmeät päät. Mutta kiiltely on mielestäni ongelma vain kuvissa ja nuken ollessa pakkauksessaan.

Jälleen epätarkka. (Kerron sitten kyllä kun on kuva, jossa on uusiksi laittamani kampaus.)

Pään takaosa on pehmeää muovia. Hiukset on kiinni jotenkin pään etu- ja takaosan liitoksessa.

Korvakorumaalaus todellakin katoaa hiusten sekaan.

Olisikohan tuossa hiusrajassa jotakin lakkatöhkää... Tsekkasin nuken hiusrajan äsken, ja nyt siinä ei ole mitään.

(Koskahan tulee seuraava oikeaan kohtaan tarkentunut tai ylipäätään tarkentunut kuva...) Bellen pisamat ovat mielestäni huomaamattomia. Tai no, niiden näkyvyys riippuu paljon valosta. Mutta mielestäni ne eivät ole missään valossa eivätkä läheltäkään syynättynä räikeitä. Nukeissa tosin on varmasti eroja, ja ehkä tällä yksilöllä on maltillisemmat pisamat kuin monella muulla.

No niin. Tässä Bellellä on minun pykäämäni nökötin takaraivollaan. Siis eli uusiksi tekemäni kampaus. Se ei ole yhtä siisti kuin alkuperäinen, ei lähellekään, mutta siinäpä tämän viehätys juuri onkin. Se tuo nukkeen vähän eloa. Tein kampauksen uusiksi löystääkseni noita sivuille meneviä härpäkkeitä. En saanut hiuksia laskeutumaan enemmän otsalle (mikä madaltaisi sitä), koska en viitsinyt kammata lakkoja pois tuosta edestä, koska kampauksen ryhti ehkä kärsisi siitä. Lisäksi jos pistäisin hiukset selvästi enemmän otsalle, en uskoakseni saisi tehtyä nukelle alkuperäiskampausversiota vaan minun pitäisi alkaa varioida jotakin omaani.

Koska nuttura on isompi ja tulee ylemmäs (koska tekemäni palmikko ei ole yhtä napakka kuin alkuperäinen) ja sivuhärpäkkeet ovat vähän löysemmät, koko kampaus on alkuperäistä isompi, ja sen seurauksena nuken otsa ei tunnu enää niin massiiviselta.

Ööö. Olen unohtanut, miksi valitsin tämän kuvan tähän.

Lisää epämääräisiä kuvia uudesta nutturasta.

Kuten näkyy, itse nutturarulla on aika söhrö...

... ja sivusta se on vähän torttumainen hökötys takaraivolla. (No oikeasti se on ihan jees.)

Tässä vielä pari yritystä vertailla  nuken ilmettä ennen ja jälkeen nutturauudistuksen. Vähän epäkelvot vertailukuvat, koska näissä jälkeen-kuvissa on tausta eri kuin ennen-kuvissa. Mutta siis. Tämä kuva on uudesta nutturasta. Sen laittamisen positiivinen oheisvaikutus oli, että nuken pakkauksessa littaantuneet kiharat, jotka muodostuivat noin kolmesta klompista, sotkeentuivat nätiksi pilveksi.

Ennen. (Minusta nukke näyttää tässä ällistyttävän paljon Romy Schneiderin Sissiltä.)

Jälkeen.

Ennen. (Jälkeen-kuvat otin pöydän ääressä, koska tänään on pimeä päivä eikä pianon päälle saa edes kirkasvalolampulla riittävästi valoa ja kuvista tulisi jälleen epätarkkoja, ja salamaa en halua käyttää, koska sitten vasta hirveitä kuvia tuleekin.)

Siinä ne. Jos joku, joka lukee tätä, on ostanut tai ostaa itselleen Bellestä sen siniasuisen maalaisversion jonka kylkiäisenä tulee Gaston, olisi hauska että tämä joku kertoisi siitä kommenteissa!

** Edit***

Ni tua noi nii.

Olennainen unohtui, kun oli niin kova kiire kommentoida vain kuvia.

Kerrottakoon, että tykkään uudesta nukestani kuin hullu puurosta. Olen erittäin tyytyväinen. Nukke on mielestäni kaunis, sen hame on niin viehättävä, että katselen sitä mielelläni siihen saakka että ompelen itse hienomman (höm)(ei tule tapahtumaan nopeasti, koska en ole vuosiin enää pystynyt näpertämään kunnolla mitään Animator-nuken mittakaavaa pienempää). Voisin jopa suorastaan suositella nuken ostamista, jos ihminen haluaa pitää nuken esillä (pois pakkauksesta) JA jos ihmisellä on nuken esillepanohuoneessa keltaiset Marimekon verhot, keltakehyksinen taulu jossa on keltainen aurinkomaalaus, ja keltapylväinen retrokirjahylly. Lisäksi jos ihmisellä on nuken esillepanohuoneessa vielä krumeluureissa kullanvärisissä kehyksissä maalaus, mieluusti keltamekkoisesta ketusta, on tilanne briljantti. Meillä tällainen tilanne on. Bellen mekko natsaa sisustukseen aina helman kultakrumeluurikiehkuroita myöden.

Nukke maksoi 36 euroa. Disneyn tavikset prinsessanuket maksavat noin 15 euroa, Animatorit noin 30 euroa. (Disneyn kalliit keräilynuket, jotka ovat prinsessanukkeja ja Film Collection -nukkeja kookkaampia, maksavat kai useista kymmenistä euroista ylöspäin aina kolmenumeroisiin summiin saakka. Eivät ne kai koskaan kuitenkaan yli 200 euroa ole. Mutta vaikea sanoa kun en ole osteskellut niitä.) (Olisi muuten kiinnostavaa tietää, onko niissä nukeissa korkeampi materiaalien laatu ja nätimmin päätellyt ompeleet ja kunnolla päärmätyt helmat. Olettaisin, että nukkejen vartalot ovat laadukkaampia.) Tämän hetken Barbie-nukkejen ja muiden vastaavien hinnoista minulla ei ole aavistustakaan. Joten en osaa vertailla, onko Bellen hinta-laatusuhde kohdillaan. Luulisin, että nukelle tulee lisähintaa kasvojen muotista (ja kai Emma Watson siitä jotakin taloudellista kompensaatiota on saanut) sekä siitä, että tuote on myynnissä rajoitetun ajan. Ja ehdottomasti nuken hameeseen on panostettu enemmän kuin tavallisien prinsessanukkejen hameisiin.

Alkujaan ihastuin siniasuiseen maalais-Belleen enemmän, koska sillä nukella vaikutti kuvien perusteella olevan pehmeämpi kasvomaalaus. Mutta erityisesti minua viehätti nuken asu. Maalais-Bellellä on pitkät kalsarit kuviollista kangasta, sukat, nilkkavartiset kengät, esiliina, vuoritettu hameenhelma sekä liivi, jossa on useampi kangaskerros. Minua vähän jännitti, että jäänkö haikailemaan siniasuisen nuken perään (mutta se olisi ollut juuri haikailua - noin 70 euron hinta, kiitos oheisen Gaston-turhakkeen, kuka nyt Gastonia haluaisi, on kertakaikkiaan liikaa). Saan toki ommeltua tanssiaisnukelle maalaisasun. Mutta sukat ja kengät on aika hankalat toteuttaa, ja asun kerroksellisuuskin vaatii luovuutta, jos haluaa että lopputulos on sopusuhtainen. Isopäisille Classic-nukeille oli takavuosina mukava ommella, koska nuken hervoton pää piti huolen siitä, että tuli vyötärölle miten paljon kangasta tahansa, kokonaisuuden mittasuhteet olivat lopulta silti kivat. Pienipäiselle nukelle kun puet vaatekerroksia, nukke näyttää lopulta nutipäältä. Vaan enköhän minä joskus vielä tämän ongelman selätä. Kyse on varmaankin vain materiaalivalinnoista ja fuskaamisesta. Mutta niin. Ööö. Tähtäyspisteeni tässä oli, että en jäänyt haikailemaan siniasuisen perään.

**

Kuvia nukesta viktoriaanisessa hääpuvussa löytyy täältä.


Disney Storen Film Collection Belle -nukke (yleisesittely)

Nyt seuraa taas todella paljon kuvia. Tällä kertaa ajattelin pläjäyttää infoähkyn kuvien muodossa solidaarisista syistä, sillä tiedän ystäväpiirissäni ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat pohtineet tämän nuken ostamista. (Ehkäpä tästä on hyötyä myös joillekin muille nukkeostoksia pähkäileville.)

Tässä viestissä esittelen Belle-nuken ensi- ja yleisvaikutelmaa. Seuraavaa blogitekstiä varten olen valinnut 22 potrettia nukesta. Niin että luvassa todellakin on paljon kuvia.

Päätin ostaa Film Collection Bellen kaksi vuotta sitten. Nukke toki ei ollut silloin vielä markkinoilla. Mutta Film Collection Cinderella oli. Kuolasin sitä Disney Storessa valitessani siskolleni primayksilöä (kaikissa Disney Storen nukeissa olisi eduksi, että pääsee liikkeeseen valitsemaan nuken; kasvojen maalauksissa on eroja, ja toisilla nukeilla on suttuja ja liimaa naamassa...). Tiesin silloin kuitenkin jo, että vuonna 2017 tulee Kaunottaresta ja hirviöstä uusi elokuva, ja oli tietysti selvää, että silloin tulee myyntiin Emma Watsonin näköinen Belle-nukke. Koska minusta brunetit nuket onnistuvat keskimäärin olemaan kauniimpia kuin blondit nuket, päätin säästää Tuhkimo-pennoset ja ilmoitin ystävälleni, että hän saa todistaa, että täten siirsin itselleni osto-oikeusoption Belle-nukkeen, mikäli kyseinen nukke tulee viehättämään minua.

No viehätti se. Ongelmallista vain oli, että ne ruojat pistivät myyntiin kaksi nukkea: toinen on kelta-asuinen tanssiais-Belle, toinen on siniasuinen maalais-Belle. Maalais-Belle viehätti minua enemmän, mutta se myydään yhdessä Gaston-nuken kanssa, jonka vuoksi pakkauksen hinta on tuplasti enemmän kuin tanssiais-Bellen.  Pähkäilin asiaa internetin äärellä varsin perusteellisesti. Kun sitten kuulin, että voisin saada agentin Nizzan Disney Storeen, valtuutin agentin tuomaan minulle sieltä edullisemman Bellen, mikäli agenttini julistaa sen mielestään yhtä kauniiksi kuin tuplapakkauksen Bellen. Ja niin agentti totesi nizzalaisten nukkejen äärellä, että Bellejen esteettiset ominaisuudet ovat niin tasa-arvoiset, että minun kannattaa säästää rahani ja ommella itse nukelleni maalaisasu, ja sitten hän valitsi hyllyltä primayksilön. (Oletan hänen valinneen primayksilön, sillä saamani nuken kasvoissa ei ole tuhruja.)

Sitten kuviin. Valitettavasti kameralla oli paha päivä. Se tarkensi justiinsa sen verran kuin sitä huvitti, joten seassa on enemmän ja vähemmän tarkkoja otoksia.


Pakkaus on tässä jo kertaalleen avattu, jonka vuoksi sen alareuna on vähän tuollainen irvistäväinen.

Pakkauksen kääntöpuolen kuva. (Aijaijai, en kestä odottaa enää kuukautta elokuvan ensi-iltaan!)

Katsokaapa te nukkepakkauksia avanneet tätä! Käsittämättömän minimaalisen vähän askarreltavaa! Pakkauksen pohjassa oli vielä yksi tuollainen, missä on tuota muovinarua. Mutta kumpikin muovinarusysteemi oli avattavissa parilla kiepautuksella. Ei saksia, ei irvistyksiä, ei verta, hikeä ja kyyneleitä!)

Tällainen mytty.

Ennätyksellisen vähän pakkaussilppua. Kuten kuvasta näkyy, noita tuollaisia pikkuisia muovisia systeemejä, niitä joilla sukkapakkauksetkin niputetaan, oli jonkin verran. Niiden poistamiseen meni eniten aikaa. Niiden idea oli pitää hametta ja korua paikoillaan, mutta koska minä en aio laittaa nukkea takaisin pakkaukseen, nipsaisin kaikki pitimet pois, koska halusin, että hame pääsee laskeutumaan vapaasti. (Kaikesta nuken pakkausjutuista huomasi, että tuote on suunniteltu seisomaan iankaikkisesti pakkauksessaan, jos ostaja niin haluaa.)

Hyväksymistarkastus.

Jossakin netin syövereissä törmäsin kommenttiin, että nuken hame olisi täysympyrä. En hoksannut tsekata asiaa kun riisuin hameen. Mutta levittelin helmaa tuossa ja väittäisin, että hame ei ole ympyrä/kello. Mielestäni se on sivuilta pidempi, ja näin vaakatasossa hameeseen tulee lievä rokokoolinja-assosiaatio. Ainakin minulle. (Asu on kaksiosainen, ja helman keskikohtaa ei ollut keskitetty kohdalleen ((joo, kirjoitin juuri "keskikohta keskitetty kohdalleen")) nukkea pakattaessa.)

Nuo kapeat nauhat olivat alunperin niillä muovinipsusysteemeillä ojennuksessa.

Lähikuvaa miehustasta ja kasvoista. Kaukaa katsottuna miehusta on ihan jees. Mutta noin yleisesti sanoisin, että se on nuken heikoin lenkki. Mielestäni se on vähän karkean kömpelö. Kuten näkyy, nuken toiseen korvaan on maalattu erikoislaatuinen korvarengas. Oikeastaan sitä ei edes huomaa, joten se ei häiritse. (Silmässä oleva valkoinen läikkä on jokin mystinen kuvausonnettomuus. Nuken silmässä ei oikeasti ole värivirhettä.)

Suurimmassa osassa kuvia Bellen iho on vähän harmahtava. Tässä ollaan lähellä totuutta.

Täten oli helma oli klipsutettu. Tästä näkee myös, miten helman kerrosten käänteiden ompeleiden päätökset eivät ole kovin läheistä tarkkailua kestävää.

Tämä laahusta paikallaan pitävä ommel ärsytti  minua.

Koska se oli ommeltu kerrosten läpi erikseen lopuksi, poistin sen helposti.

Tässä näkyy kankaan tekstuuria jossakin määrin. (Nuo pikkuklipsujen ((klipsu on väärä sana, mutten keksi parempaakaan)) tekemät reiät eivät näy minnekään. Sitä paitsi ne ovat häivytettävissä, kun vähän kynnellä raaputtaa kangasta.)

Tässä kankaan tekstuuri oikein kunnolla. Koska olen ommellut nukenvaatteita laadukkaista ja jopa ökylaadukkaista materiaaleista, tämä keinokuituisuutta huutava kangas vähän satuttaa sielua. Etäämmältä tarkasteltuna hame toki läpäisee seulan (pidän sitä varsin viehättävänä), mutta läheltä tarkasteltuna kankaassa on hieman verkkomainen ja karkea vaikutelma.

Tässä näytettä langanpätkistä, jotka leikkasin pois ennen kuin edes otin hameen alta paperit pois. Lasten leikkejä tämä mekko ei kestäisi kauaakaan, sen verran riistyväistä kangasta.

Tässä oli liian monimutkainen syvyysulottuvuus kameran ymmärrettäväksi :D Ei kyennyt tarkentamaan kumpaankin kenkään, ei.

Minun peukaloni ja etusormeni tarvitsisivat rasvausta. Tuo koru on ihan hauska, mutta jos aion pitää sen nuken kaulassa, vaihdan siihen paremman nauhan tai ketjun. Tuo muovipunosnauha on nolo.

Jjjjep. Kyllä purin kampauksen. (Kun olin kuvannut nukkea ensin.)

Vielä löytyi yksi nipsuklipsusysteemiasiahommeli.

Tämä oli jännittävä yllätys.

Jos tuo toinen jalka näyttää teistä näyttää kierolta, se johtuu siitä, että se on umpikiero. Nuken vartalo on sama kuin Disney Storen Classic-sarjan nukeilla. (Erittäin sama: Meridallanikin on kiero jalka.)



Pitihän sille pikaisesti sovittaa jotakin itse ompelemaani. Kuvasta näkyy hyvin nuken pikkusormeen maalattu sormus.

Hameosuus on ihanan raskas. Sen yhteensä viisi kangaskerrosta tuovat helmaan yllättävän paljon painoa.

Päänkokovertailu. Vartalot ovat nukeilla identtiset.

Toinen kokovertailu.


No niin. Loppu. Potrettikuvia seuraa ehkä tänään jo.

Mainittakoon vielä, että minulla on tänään typo-päivä. En jaksa enempiä enää korjailla, ainakaan nyt. Niin että antakaa anteeksi jos teksteihin jäi jotakin noloa.

*** Edit ***

Potrettikuvat löytyvät täältä.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Elsan satukansanpukuhenkisen asun paita (pitää työstää asun nimeä vielä)

(Ja sitten kun olen keksinyt asulle nimen (saa ehdottaa!), voin keksiä tunnisteen, jolla löytää lopulta kaikki asuun liittyvät jutut.)

Nyt seuraa kaksitoista kuvaa teksteineen:

Tässä vielä uudestaan paidan kappaleet. Nyt kun paita on kasassa, todettakoon, että toimii, paitsi kainalopalat voisivat olla pienemmät tai ne voisi jopa jättää kokonaan pois. Toisaalta jos kiilapalat olisivat pienemmät, kaikki saumanvarat olisivat lähempänä toisiaan ja tökköistäisivät nuken kainalonseutua enemmän. Jos kiilapalat jättää pois, kannattaisi ehkä varata pikkuisen enemmän leveyttä etukappaleeseen, tyyliin sentin, ja hihoihin voisi pistää ehkä sentin pituutta lisää.

Sellainen paita tuli.

Luullakseni tämä oli katu-uskottava tapa koota paita.Eli yhdistin palat kainalokiiloja lukuunottamatta ja kirjoin kirjomiset ennen kuin ompelin sivusaumat kiinni.

Olkapaloihin kirjoin tällaiset koristeet. Näyttääpä pistoni lähikuvassa harakanvarpailta! No, sellaisia ne ehkä ovatkin!

Oikeanpuoleisen olkapään ristipistot on kirjottu eri punaisella kuin kaula-aukon ja vasemman olkapään ristipistot. Etsin ja etsin oikeaa punaista lankaa ja totesin lopulta, että kai se sitten loppui. Mutta kun olin kirjonut senkertaisen session kirjomiset ja nousin, huomasin että oikea punainen lanka oli ollut koko ajan takamukseni alla. No. Koska tuo erisävyisyys ei näy hirveän kauas, en viitsinyt korjata asiaa. 

Tämä kuva on tässä siksi, että siitä tulee minulle hyvä mieli.

Paita Elsan päällä. (Jälleen näitä kuvatekstejä, jotka voisi jättää kokonaan kirjoittamatta.)

Jätän kuvatekstittämättä, koska ainoa mitä mieleeni tulee, on: "Paita lievästi sivulta katsottuna."

Sama juttu. Eli tämänkin voi jättää kuvatekstittämättä.

Tuohon hihansuuhun pitäisi keksiä joku kiinnitysjuttu. Nyt se on ranteesta nauhoilla kiinni kalvosimen juuresta, mikä on okei. Mutta kalvosimessa? mansetissa? mikä tuo on? ei ole mitään, mikä pitäisi sitä nätisi kiinni. Joku hauska nappisysteemi olisi kiva, mutta siinä kohtaa menee minun kärsivällisyyteni raja. En ala pyöritellä nappeja enkä ommella pikkuruisia nappilenksuja.

Eli tuo, että mansetti-kalvosin-joku menee nätisti, johtuu siitä, että mansetti-kalvosin-jossakin on piilossa nuppari, joka pitää sitä kiinni. (Tämä ja seuraava kuva on otettu ennen kuin ompelin kainalopalat ja sivusaumat. En tiedä, voiko näistä nyt joku vertailla paidan istuvuuseroja, että miten toimii ilman kainalopaloja. Minä sanoisin, että toimii paremmin ilman, jos hakee modernia ilmettä ja tekee tällä mallilla jostakin printtipuuvillasta paidan tyyliin farkkujen kaveriksi. Mutta jos hakee sellaista slaavilaiskansallispukuhenkistä puff-paitaa, kiilapalat on jees. Etenkin, jos tekee paidan ohuesta puuvillasta eikä pellavasta.)




maanantai 16. tammikuuta 2017

Elsan asu edistyy

Alushameen toinenkin hiha tuli valmiiksi. Alushame saattaa toimia paremmin kyllä kesämekkona (jos sen alle pistää alusmekon :D ). Ystäväni ennakoi luultavasti ihan oikein, kun kysyi, mahtaako alusmekko olla kerroksissa kovin kätevä. Pellavasta tulee aika tökköinen paita, ja liivi, liivihame, pellavapaita sekä pari puolihametta alusmekon päällä saattaa olla liikaa, jos haluan päälimmäiseksi vielä takin. No. Eihän kaikkea ole pakko pukea aina kerrallaan! (Mutta jos jätän alusmekon asun alta pois, pitää minun ommella puuvillainen puolialushame sentään. Vaikka siitä tulee kertymiä nuken vyötärölle, merkitsee raikas valkoinen alin kerros enemmän.)


Paidan leikkasin jo kaula-aukon huolittelusuikaletta ja hihan mansetteja lukuunottamatta:


Jää nähtäväksi, olenko laskeskellut oikeita mittasuhteita. Käytännössähän nämä vain on kokeiltava. Ohueen puuvillaiseen paitaan laskeminen olisi ollut helpompaa, koska olen ommellut materiaalista jo kolme aluspaitaa. Pellavan jäykkyyden (vaikka kangas onkin ohuinta löytämääni pellavaa) seurannaiset näen sitten vasta, kun olen saanut paidan kasaan.

Asun materiaalit alkavat valikoitua (alusliivin kangas on vielä mietinnässä). Matkan varrella asuun tarttunee lisää kirjontavärejä ja ehkä värillisiä pitsejä ja mahdollisesti kontrastikankaita. Voihan. On ollut kiva ommella pieru ilmassa -takkeja ja kumppaneita, mutta nyt kyllä on ihan sellaista mielipuolista onnea ilmoilla.


Järjetön nukenvaateompelulista

Intoutuin kaivamaan esiin ompelulistan puolentoista vuoden takaa ja vertailemaan sitä tämän hetkiseen ompelulistaan ja katsomaan, täsmäävätkö listat ja olenko tehnyt vanhasta listasta yhtään mitään. Tässä vanha listaus. Kommentoin sitä kursiivilla:

Tähkäpää tarvitsisi ollakseen täysinvarusteltu
kesämekon, tämän ompelin jo
arkimekon,
mieluusti myös merimiesmekon, 
juhlavan silkkileningin,
yöpaidan, 
ulkotakin, melkein valmis
huivin,  sain siskolta lahjaksi
neuletakin sekä sain vaihtarina ystävältä
jonkun laukuntapaisen. 
No, ja lapaset. 
Ja varsikengät. löysin varastoistani sopivat, mutta niitä täytyy vähän korjailla
Hmmm. Ja villa- tai flanelliaslushameen.
Saavuttaakseen uskottavan varustelutason Merida tarvitsisi
yöpaidan, 
toisen arkihameen, 
takin tai viitan, 
käsineet (muhvin?),
jonkun nyssykän ja
kävelykengät (ja satiinikengät) ja kai myös
villa-alushameen.
Ruusunen tarvitsisi
uikkarit ja 
koulurepun.

Kahdestakymmenestäkahdesta kohdasta olen ommellut kokonaiset kaksi, saanut toiset kaksi ja löytänyt komeron pohjalta yhden. Aika heikko toteutusprosentti. 

Uusi ompelulistani ei ole sekään kovin lyhyt. Kommentoin sitäkin kursiivilla:

yöpaita Tähkäpäälle sama kuin edellisessä listassa
flanelli- tai villa-alushame Tähkikselle sama 
flanelliliivi Tähkikselle sama
kureliivi Tähkikselle
silkkinen spencer Meridalle vastaa vanhan listan kohtaa viitta/takki
villaviitta Meridalle                             ''
krumeluuri kureliivi silkistä ja silkkinauhoista
valk. puuvillamekko Annalle
villahame Annalle
aamutakki (Meridalle tai Tähkikselle)
aluspaita (aluspaidan ompelemisen ilosta)
poloneesi vihreästä silkistä
kelt. silkistä rokokootakki
asu, johon sopii antiikkikangaspala vatsakappaleeksi
ruutumekko Tähkikselle
koulupuku Ruususelle
toppatakki Ruususelle
liivi Elsalle
flanelliliivi Elsalle
flanellipuolihame Elsalle
liivihame Elsalle
puolihame Elsalle
paita Elsalle
takki Elsalle
tasku Elsalle
kengät Elsalle
essu Elsalle
huivi Elsalle
valk. puuvilla-alushame Elsalle
 
sekä ei niin kiireelliset
 
vaalpun silkkinen empirehame
puuvillainen hippipaita Ruususelle
balettiasuja (ideat noin viiteen)
tennarit Ruususelle

Uudessa listassa on vaivaiset kolmekymmentäkolme kohtaa! Vastaavuuksia vanhaan listaan löytyy vaivaiset viisi. Eli yhteensä nämä kaksi listaa muodostavat vaivaisen noin 45 asian ompelujonon.  Vaikken tekisi mitään ohi listan enkä ompelisi toisille mitään, en siltikään onnistuisi toteuttamaan noita tällä vuosikymmenellä :D


lauantai 14. tammikuuta 2017

Esittelyssä Animator-Elsa sekä paperinukkeasioita hänen ylhäisyytensä vaatekerran suunnittelemiseksi



Elsa luonnollisessa ympäristössään.

Nukkeharrastajat tietävät, että aina on liian vähän nukkeja. (Tosin luullakseni tämä pätee lähes kaikkeen. Aina on liian pieni asunto tai liian vanha auto tai liian vähän käsilaukkuja tai lenkkitossuja tai pioneita tai mitä tahansa. Mutta en jatka tähän suuntaan pidemmälle, koska tämä blogiteksti on nukeista eikä ihmisten ahneudesta enkä aio just nyt moralisoida omaa nukkehimoani.) Minä hankin krooniseen nukkevajeeseeni uuden nuken itselleni joululahjaksi. Siinä oli miettimistä, että minkä (Animator-)nuken valitsen. Belle ja Mulan olivat toivelistan kärjessä esteettisten ominaisuuksiensa puolesta. Toisaalta toinen Merida olisi ollut houkutteleva. Jos nimittäin minulla olisi kaksi Meridaa, malttaisin harjata toisen hiuksia ja laittaa kampauksia. Samoin kaksi Ruususta ja Tähkistä ei olisi paha sekään. Ruususen kaksoiskappaleelle leikkaisin polkkatukan, Tähkiksen kaksoiskappaleelle puolipitkän. 

No ei ollut tietenkään järkeä ostaa tuplakappaleita. Ja Bellen ja Mulanin kimppuun pääsen siskon luona. Lisäksi Belleen ja Mulaniin minulla on sellainen suhde, että pidän niitä vähän tylsinä. Ne ovat Animator-nukeista ehdottomasti kauneimmat. Mutta jotenkin myös tylsimmät. Paitsi sitten aina kun näen ne, alan himoita lähimmäiseni omaisuutta.

Elsaa mietin jo Annaa ostaessani. Ja Annan saatuani tietysti tuli sellainen olo, että kai se nyt tarvitsee joskus vielä Elsan kaverikseen. 

Oikeasti. Ketä kiinnostaa nämä pohdinnat :D

Elsassa vain oli se ongelma, että se näytti Disney Storen hyllyssä ja netin kuvissa söötiltä, mutta samalla kaamean kalvakalta ja melkeinpä rumalta ja kovalta. Mutta lopulta se oli juuri se kalvakkuus ja rumuus ja kovuus, joka minut innosti tällä kertaa päätymään Elsaan! Muistin, miten hauskaa on ollut jokaisen nuken kohdalla heti riisua ne tehdasvaatteistaan ja pukea niille jotakin vähemmän muovista ja muokata omilla ompeluksillaan niistä itselleen läheisen näköisiä.  Ajattelin, että Elsassa voisi olla ihan oikeaa haastetta.

Ja ajattelin oikein. Nuken ihonväri on niin pohjoismaisen kalpea ja hiukset niin valkeat, että sen saa näyttämään väärillä kangasvalinnoilla karmivalta. Valaistuskysymykset ovat haastavia myös. Vilkaiskaapa uusiksi tuota alussa olevaa kuvaa, jossa Elsa nököttää lumihangessa. Vaalea tausta ja luonnonvalo tuovat esiin nuken värit ihan viimeisen päälle. Kuten huomaatte, Elsalla on se ihotyyppi, joka palaa auringonpaisteessa vaaleanpunaiseksi noin kolmessa sekunnissa.  Seuraavassa kuvassa lisää nuken väreistä:

Anna oli tähän mennessä kalpein nukkeni. Mutta kuten kuvasta näkyy (kuvasin nuket samassa valossa), Elsa on Annaakin kalpeampi. Anna taas on Ruususta kalpeampi. Ja Ruusunen on Tähkistä kalpeampi. Kuvasta näkyy myös, että Tähkäpään blondi liehuletti jää blondiudessa kakkoseksi Elsan hiusten rinnalla. Lisäksi kuvasta näkyy jälleen Annan lyhyys (kengätkin jalassa muita Animatoreja lyhyempi) ja ystäväni kutomat neuleet vieri vieressä.

Elsa on nyt esitelty. Tykkään nukesta jo kovasti. Se on loppujen lopuksi ihan yhtä söötti kuin muutkin nuket!

Seuraava aihe on Elsan pukeminen. 

Minua on jo pitkään kutkuttanut ommella nukeille jotakin ihan vain mielikuvitukseni pohjalta. Ei mitään fantasiapukua, muttei myöskään mitään aikakausipukua, mihin etsin taustatietoja ja kaavoja. Sitten näin tulevan Kaunotar ja hirviö -elokuvan trailerin ja Bellen mekot siinä ja ajattelin, että jotakin tuollaista minun pitää ehdottomasti ommella. Että omista aivoista lähtenyt idea saa odottaa. Ja sitten sain kokea valaistumisen hetken ja kaivoin vanhat paperinukkeni ja värityskuvapiirrokseni esille. Totesin, että olen ikiajat piirtänyt prinsessoilleni liivejä, essuja, liivimekkoja, huiveja, kerroksia sekä sekoittanut värejä ja kuoseja enemmän ja vähemmän villisti. Se on: huomasin, että paras inspiraatiotietokanta löytyi ikiomista arkistoistani.

Ylhäällä toinen vasemmalta: Keskeneräinen paperinukkesuunnitelma. Ajatuksena on, että kuviollisen pitkähihaisen mekon päälle voi pukea frilloilla kerrostetun esiliinamekon. Ylhäällä oikealla: Sama idea. Esiliinamekko pithähelmaisen mekon päälle. Keskirivillä vasemmalla: Kolmen eri paperinuken asuja. Alhaalla vasemmalla: Tuhkimo-paperinukkeni mekkoja. Alhaalla keskellä: Tuhkimon rääsyt on kaikkein hauskin piirrettävä. Alhaalla oikealla: Tuo liivin, paidan ja hameen yhdistelmä on piirretty monta vuotta ennen Frozen-elokuvan ilmestymistä.

Selaillessani arkistojani minulle tuli jopa vähän tuskastunut olo. Miksi olen tuhlannut kallisarvoisia niveliäni aikakausipukuyritelmien tekemiseen, kun olisin voinut toteuttaa ihan omia ideoitani? (Tosin omia ideoitani toteuttaessani en olisi tullut oppineeksi yhtä sun toista kaavoihin ja tekniikoihin liittyvää asiaa!) 

No. Joka tapauksessa päädyin suunnittelemaan Elsalle vaatekerran piirtämällä pitkästä aikaa paperinuken:


Kuvassa aluspaita, takki & huivi (alta näkyy aluspaidan hihat), tasku, alusliivi, alushame, esiliina, hartiahuivi (samoissa väreissä kuin vihreän takin alla oleva huivi), liivimekko, hame liivimekon alle sekä kaksi versiota, joissa asun osat on piirretty päällekkäin. Kuten näkyy, sinisen takin kanssa väritin liivimekon ja hameen ja essun samoihin väreihin kuin irtoversioiden värit. Huiviin pistin eri värit. Toiseen versioon kokeilin eri värejä, ja sen kanssa paperinukelle voi pukea vihreän takin. Ja kukaan ehkä ei ymmärrä tästä selityksestä mitään.
Mutta ehkä tämä kollaasi vähän selkiyttää tilannetta. Tästä näkee asun eri kerrokset sekä väriversiot.

Tein paperinuken ennen kuin sain Elsan. Mutta erään netissä näkemäni kuvan perusteella osasin paperinuken värittämistä varten arvella, että Elsalle sopisi murretut värit. Valitsin paperinukelle värit pääasiassa ihan mieleni mukaan, mutta vähän samalla mietin, mitä kankaita minulla voisi olla.

Nyt kun Elsa on täällä, olen varma, että murretut värit ovat nukelle hyviä. Ja edelleen aion ommella Elsan ensimmäisen asun paperinukkemalliston idean mukaan. Paitsi alusvaatteissa kyllä jo poikkesin suunnitelmasta:

Oli ihan välttämätöntä ommella frillainen pitsinen hempukkainen söpö alusmekko. Mutta aionkin ommella koko asusta mukavan rajoittamattoman satu-överin. (Alusmekon toinen hiha on vielä ompelematta, siksi huivi.) (Voi ei... Elsa taitaa tarvita asuunsa myös jotakin villaista...)
Nuken sukkikset ovat täydelliset satu-kansanpuku-maalaisidyllityyliin. Kuvan kankaista ainakin jotkut varmasti päätyy nuken päälle. Valkoisesta pellavasta teen aluspaidan. Punaisesta flanellista alushameen tai liivihameen. Vasemmalla oleva vihreä kangas, jossa on punaisia kukkia, olisi oiva takkikangas. Joku kuviokankaista päätynee esiliinaksi tai liiviksi. (Punaisesta flanellistakin saisi ihanan liivin.)

En malttaisi odottaa, että saan Elsan ensimmäisen asun valmiiksi! Kamalaa, kun pitää ommella se ensin!