Sain vinkin, että Sara Medbergin Kultaportin kaunottaret (2018) on hauska ja viihdyttävä romaani. Hauska ja viihdyttävä kuulosti kivalta, joten hankin kirjastosta niteen käsiini. Nätti nide se olikin. Mikä sen mukavampaa kuin kirja, jonka kannessa on ihania viktoriaanisia hameita, nähtävästi vielä aikalaispiirroksena. (Okei, moni asia on mukavampaa. Esim mustikkamaito. Mutta kyllä hempukkainen kirjan kansi silti on mieltäpiristävä tekijä ihmisen elämässä.)
No niin. Illan suussa sängyssä kotoisassa pesässäni otin kirjan käteeni aloittaakseni sen. Katsahdin vielä kerran kanteen ja huokaisin tyytyväisenä.
Avasin kirjan, lehteilin ensimmäisen luvun esiin. Ja silloin:
AAAARGGGHHHH! Se niistä yöunista! Minun pitäisi olla ehkä vähän huolissani henkisestä tasapainostani ja asioiden arvojärjestyksestä, mutta niin siinä kävi, että kiihdyin ihan aidosti siitä, että kirjan kannessa oli nähdäkseni arviolta 1850-luvun loppupuolen tai 1860-luvun alkupuolen muotia, mutta kirjan tapahtumat sijoittuivat 1870-luvulle.
Onnistuin lopulta vetämään henkeä ja kokoamaan itseni. Ajattelin kypsästi, että jospa lukisin nyt vähän. Että eiköhän kirjailija kuitenkin kuvaile tekstissään vuodelle 1870 sopivia asuja. Että eiköhän kansikuva ole kuitenkin kustantajan valinta. Kohta osoittautui, että ensimmäinen arveluni osui oikeaan. Kirjailija kuvaili oikean aikakauden pukuja vallan mainiosti. Myöhemmin osoittautui, että kansikuvan valintaan liittyvät tosiasiat olivat vähän monimutkaisempia.
Joka tapauksessa Kultaportin kaunottarien kansi aiheutti minussa googlailua ja pukukirjojen selailua iltamyöhälle, ja lopulta huomasin suunnittelevani blogijuttua, jossa selvitän 1850- ja 1860-luvun taitteen muodin eroa 1860- ja 1870-luvun taitteen muotiin. Kolme päivää myöhemmin minulla oli noin 200 kuvakaappausta muotipiirroksista, valokuvista, maalauksista ja museoiden pukukokoelmista (en ole tainnut koskaan ennen olla ollut näin lähellä suorastaan hukkua netin syövereistä tursuavaan infotulvaan). Sitten keksin alkaa piirtää ihan ikiomaa muodin aikajanaa. Jossakin vaiheessa totesin, että mikäpä tässä, väsätään sitten kokonainen sarja 1800-luvun muodista tänne blogiin.
Nyt palaan kuitenkin takaisin vielä siihen järkytyksen iltaan.
Kirjan kannessa on käytetty alla olevaa Toudouzen (1822-1899) muotipiirrosta. Arvelin teoksen ajankohdaksi 1850- ja 1860-luvun taitetta pukujen koristelun, helman linjan ja neitojen kampausten perusteella.
Kuva Metropolitan-museon sivuilta. |
Metropolitan-museon sivuilta. Jatkossa en mainitse kyseistä lähdettä, mikäli olen merkinnyt kuvaan MET. |
Ja selvyyden vuoksi vielä 1850- ja 1860-luvun taitteen muotia:
Palaan tähän kansikuvaan ja sen ajoituksen päättelyyn vielä seuraavassa blogikirjoituksessani. Tässä välissä totean vain, että olin oikeassa :D Googlailujeni keskellä hoksasin etsiä kuvan alkuperäislähdettä. Se löytyi kahdessa minuutissa ja vahvisti ilokseni arvioimani aikahaarukan:
Googlailujeni lomassa törmäsin myös Sara Medbergin blogiin ja siellä mainintaan kyseisestä kannesta. Medberg kertoo, miten hänen kirjojensa kansikuvat ovat peräisin aikakaudelta, jolle kirjan tapahtumat sijoittuvat. Lisäksi hän mainitsee, että muodin uusimmat virtaukset saapuivat Suomeenkin nopeasti. Tämä kaikki häkellyttää minua. Ehkä kirjailija ei vain osaa nähdä Toudouzen muotipiirroksesta kaikkia niitä eroja, jotka lykkäävät kuvan ajoituksen 10 vuotta aikaisemmaksi kuin hänen kirjansa tapahtumat? Mutta miten kirjailija sitten osaa kuvata sanoin oikeanlaisia pukuja? Suuri mysteeri!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti