Käsityörulla

Hyvää kevättä kaikille! Meidän talomme eteläisellä seinustalla kukkivat jo ensimmäiset skillat. Mikä sen parempi aika pistää kuvia joululahjasta.

Puursin käsityörullan parissa melko aktiivisesti useamman viikon. Itse ompelu ei kovin hirveästi vienyt aikaa. Mutta rullan suunnittelu käytännölliseksi villasukkain kutojaa silmälläpitäen oli haastavaa. Ja värisilmäni jotenkin kummallisesti jumitti vielä vuodessa 2016, jonka vuoksi rullan sisäpuolellel tulevien kankaiden valinta ja sommittelu  oli vaikeaa.

Tilasin kankaat kyllä ajoissa, mutta ne viipyivät matkalla kohtalokkaan kauan. (No, rehellisyyden nimissä: en minä muutenkaan olisi käsityörullaa jouluksi saanut valmiiksi.) Kankaiden valinta oli hauskaa mutta vähän hankalaa. Toisaalta heleät keväiset värit siroine ja ornamenttimaisine kukkineen olisivat sopineet ystävälle mainiosti. Mutta käsityörulla meni kutojalle. Ja ystäväni kutoo eniten syksystä kevääseen. Ja hän rakastaa harmaita ja murretun sävyisiä villavia lankoja. Ei marraskuiseen tai tammikuiseen harmaasiniseen islanninneulekudontaan sovi heleä ja keväinen käsityörulla! Niin päädyin valitsemaan noin kolmestakymmenestä murrettusävyisestä viktoriaanishenkisestä tilkkuvalikoimasta tämän sarjan, jonka nimi on ihan yhtä ihana kuin tilkut itse. (Tilkkusarja maksoi joku 5 euroa. Postarit on asia erikseen...)

Ennen joulua onnistuin sentään sommittelemaan tilkut.

Joulun jälkeen aloin ommella rullaa valmiiksi. Astrid auttoi marinoimalla käsityön karvoillansa. Se oli kaunis ele, ja varmasti ystäväni Edla-kissa arvosti Astridin terveisiä.

Katsokaa nyt miten ihania kankaita! Älkää katsoko epäkohdistuneita tilkkuja.

Tätä oli harvinaisen ihana kantata. Kaikessa rauhassa suih-suih ompelin ja samalla tutkailin tilkkuja, että mikä on suosikkini.

Tällainen siitä tuli. Oli kauhean hankala ymmärtää mitenpäin pitää ommella alunperin asettelemani tilkut jotta saan haluamani tilkut rullan päälle (silloin kuin rulla on rullattuna). Minulta puuttuu kyky hahmottaa peilikuvia ja käänteisiä asioita ja yleensäkin kaikkea mikä liittyy suuntiin.

Tällainen siitä tuli sisäpuolelta. Joulun jälkeen päätin luopua joululahjasalaisuudesta ja pyysin ystävältä hänen puikkojensa mittoja. Yleensäkin mietimme yhdessä, millainen olisi kätevä käsityörulla kutovaiselle henkilölle. Aika pian piti luopua ajatuksesta, että käsityörullassa kulkisi ja säilyisi itse kudin. (Kyllähän tämän sisällä kulkee lapanen ja lankarulla. Muttei mikään kirjoneule, joka vaatii monta lankarullaa. Saati sitten villapaitakudin.)

Tältä rulla näyttää rullattuna. Tuo oikeassa kulmassa oleva tilkku on ehkä lempparini. Tai sitten tuo napin vasemmalla puolella oleva. Tai sitten tuo ylhäällä toinen vasemmalta tai toinen oikealta. Ja tuo yläoikean tilkku näyttää minulta siltä, mikä on kangassarjan nimikin (Sunflower Song).

Sisäpuolen kankaat piti tietysti valita niin, että ne sopivat päälupuooen tilkkuihin.

Käytin yksivärisehköt tilkut rullan siihen päähän, joka rullaantuu rullan sisälle, koska halusin että rullan ollessa rullattuna vaikutelma olisi mahdollisimman rullainen. Ei kun anteeksi, kukkainen. Keksin onneksi, että nimikointitilkku poikkiteloin tuo yksiväriseen päätyyn ilmettä. (Alkujaan ajattelin nimikointia rullan sisäpuolelle.)

Testitäyttö ennen lahjapaketoimista. Vuoritin puikkoja paikoillaan pitävän läpän sekä saksille ajattelemani taskun lähes farkkumaisen kovalla puuvillalla. Mittasin puikkotaskujen leveydet sen mukaan, että niihin menee puikot (muistaakseni) 2,5mm:n nipusta aina 6 mm:n nippuun saakka.

Tämä on käyttötäyttö. Käytössä varmistui se, mitä itsekin vähän epäilin:  rullan korkeus on pikkuisen nafti. 1 cm enemmän korkeutta olisi jo ratkaissut tuon, että puikkoläppä laskeutuisi paremmin puikkojen päälle. Nyt rullan korkeus on vain suunnilleen 2 mm enemmän kuin puikon pituus (plus reunakanttaus).

Olen nyt ommellut kaksi rullahommelia. (Aiemmin olen ommellut vieraskirjarullan, joka oli toteutettavissa huomattavasti vähemmällä vaivalla.) (Ja koko idean olen saanut ystäväni minulle ompelemasta käsityörullasta.) Nämä rullat voisivat helposti koukuttaa ihmisen! Kun rullan saa valmiiksi, lopputulos on jotenkin häkellyttävän esinemäinen. Siitä tulee outo olo. Että hyvänen aika, minä olen ommellut tavaran.  Mikä on tosi kummallista, koska tavarat on niitä, joissa lukee made in Taiwan.