Kuninkaallinen hääteema jatkuu: suuri hääpukuvertailu

Koen velvollisuudekseni jakaa seuraavan informaation kanssanne! Homman nimi näet on, että englanninkielisissä lehdissä on ollut asiantuntevia juttuja otsikolla "mitä eroa on prinsessa Dianan ja herttuatar Meghanin hääpuvuissa". Koska en ole huomannut vastaavia juttuja suomeksi, sain sydämelleni kirjoittaa aiheesta blogiin. Joten:

Miten prinsessa Dianan ja herttuatar Meghanin hääpuvut eroavat toisistaan?

Voisi luulla, että kuva puhuu puolestaan. Mutta varmuuden vuoksi olen tehnyt teitä Sinihanhen lukijoita varten upean demonstraation aiheesta (englanninkielisten juttujen inspiroimana):

Eikö tunnukin hyvältä, että joku kertoi, miten nämä kaksi hääpukua eroavat toisistaan!

Näytin tätä hääpukupiirrostani (ilman tekstejä) miehelleni ja kysyin, että tunnistaako hän mitä kuva esittää. Mieheni oli kartalla, että kuninkaallisia hääpukuja. Sitten hän osoitti Dianan (vasemmanpuoleinen) pukua ja kysyi, että eikö tämä tyyppi mennytkin nyt naimisiin viikonloppuna. Minä puhahdin, että ei vaan tämä oikeanpuoleinen, että tuo vasemmanpuoleinen on Dianan hääpuku, kai sinä nyt Dianan  hääpuvun tunnistat. Johon mieheni, että miten hän nyt sellaisen voisi tunnistaa. (Vielä ennen keskusteluamme olin kuvitellut, että kyllä kaikki nyt Dianan hääpuvun tunnistaa. Ilmiselvästi ei.)

Seuraavaksi selitin miehelleni, että englanninkielisissä lehdissä (netissä) on ollut juttuja, jotka on otsikoitu että miten nämä kaksi asua eroavat toisistaan, ja sitten on ollut ihan demonstroiva kuvitus ohessa. Mieheni purskahti nauruun ja totesi, että siinä on yhtä osuva idea jutulle kuin olisi kysyä, että miten Paavo Ruotsalaisen ja Benny Hinnin teologia eroavat toisistaan. (Esimerkki ei ehkä aukea teologiasta ei-kiinnostuneille. Mutta tiivistetysti: Paavo Ruotsalainen oli vaatimaton maanmatonen armonkerjäläinen, Benny Hinn on amerikkalainen suhkukoneella lentävä menestysteologi.) (Hmmm... teologiasta ei-kiinnostuneet ehkä eivät tiedä mitä on menestysteologia tai mitä tarkoittaa Paavo Ruotsalaisen armonkerjäläisyys.)

No. Siis. Tietysti hääpukuvertailut on elämän suola. Mutta otsikointi on vähän pielessä, jos kysytään, että mitä eroa näillä kahdella puvulla on. Parempi olisi ehkä kysyä, jos jotakin pitää kysyä, että mitä yhteistä näillä kahdella puvulla on:

Itse asiassa parempi journalistinen idea olisi vain kuvailla oheisia pukuja. Ja laittaa niistä mahdollisimman paljon kuvia. 

Mikä muuten teistä on viehättävin tai unohtumattomin kuninkaallisen morsiamen hääpuku?

Kuninkaallista häähumua ja pilvin pimein morsiusneitoja

Neitokaiseni ottavat ilon irti kuninkaallisista häistä. He kiristivät minut kaivamaan ykköspitsini jotta he voisivat kuorruttaa niillä itsensä. He kun haluavat olla tänään morsiusneitoja. (Huom! Heidän mielestään huntu on myös morsiusneitojen etuoikeus.) 

No. Minä annoin heidän kuorruttaa itsensä:

Lopulta kuitenkin sovimme, että vähän autan heitä, että saadaan pitsit riittämään kaikille. Tässä liuta kuvia lopputuloksesta.

Sigridissä on ylevän levollista tyyliä.

 Anna ei suostunut luopumaan pitsimetreistään.

 Esteristä kuoriutui viktoriaanishenkinen morsiusneito.

 Roísínin hiuslaitteessa on glamouria.

Evangelinessä on 1800-luvun alun herkkyyttä.

(Vähän raikastetta.)

Tämä on vähän melkein tökeröä, mutta kysynpä silti! Kenen asu heistä on suosikkisi? En kysy, että kuka heistä on suosikkisi, sillä he kaikki tietysti ovat nuppusia!

Teellä värjäämistä ja viilalla hinkkaamista, osa 1: Tuhkimo-rääsyjen paita

Satujen rääsyiset prinsessat on yksi romanttisimmista jutuista. Sen vuoksi oletettavasti olen lapsesta saakka piirtänyt rääsyisiä prinsessoja vähintään yhtä paljon kuin tanssiaisasuisia prinsessoja. Rääsyjen kuningatar on tietysti Tuhkimo. Niin kauan kuin olen ymmärtänyt, että ihminen voi itse ommella nukelle vaatteita, olen miettinyt Tuhkimon rääsyjen ompelua. Kerran jo ompelinkin: pikkusiskon barbille vanhoista pellavahousuistani väsäsin paikkaiset rääsyt. Ja nyt heti jo viisitoista vuotta myöhemmin olen tekemässä seuraavia rääsyjä!

Ensimmäiseksi tietysti piti piirtää rääsy-Tuhkimo. Koskaan ei saa jättää väliin mahdollisuutta piirtää rääsy-Tuhkimo! Se on sääntö! (Pitää käyttää myös kaikki mahdollisuudet piirtää tanssiais-Tuhkimo.) Kaivoin jo piirtämisvaiheessa kangasvarastoni esiin ja mietin, mitä niistä käyttäisin. Lisäksi tietysti mietin, mitä aikakautta Tuhkimo edustaisi. Päädyin 1700-lukuun (höystettynä satuvivahtein).

Sen jälkeen oli aika keitellä liemiä. Värjäsin teellä koetilkkuja. (Esanssinen inhokkiteeni pääsi hyvään käyttöön.)

Seuraavaksi vuorossa oli Tuhkimon värittäminen. Bonuksena pientä skräppäämistä. Sainpa testitilkut talteen! Ennen vihkoon liimaamista ne olivat jo viisi kertaa hukassa. (Tässä linkki Instagramiin, josta löytyy kuva koko skräppiaukeamasta. Kokonaisuudessaan kuvaan sisältyy toinenkin Tuhkimo sekä pari pulmallista kissaa.) 

Sitten vuorossa oli perusteellinen flunssa. Ei kuvia siitä, mutta voitte visualisoida mielessänne nenäliinapakkauksia, kurkkupastillirasioita, Burana-purkin, nenähuuhtelukannun, sitruunaa, inkivääriä ja kiehuvan kuumia juomia, inhaloitavan kortisonipatruunan, antibioottipakkauksen, vaseliinia, valtavan tyynypinon sängyssä, sinkkitablettipurkin, nenäsuihkeen ja olisiko siinä jo kaikki. (No ei edes ole.)

Heti kun bakteerit ja virukset vilkuttelivat hyvästejään, minä palasin Tuhkimon rääsyjen kimppuun. Tässä värjääntyy puuvillabatisti Tuhkimon paitaa varten.

Tässä on meneillään lisävärjäys. Tein teepussilla tahroja hihansuihin ja vähän muuallekin. Samalla hinssasin hiekkapaperilla ja viilalla ohentumia kyynärpäihin ja takamukseen ja muihin sellaisiin kohtiin, joihin kuvittelen ensimmäiseksi tulevan kulumia (esim. liivin ja hameen vyötärön hiertämiä).

Tässä on paitapyykkäys numero mones. Pesin kankaan jo ensimmäisen värjäyksen jälkeen kunnolla. Lisätahroittamisen jälkeen pesin sen vielä kolmesti. Olisi katastrofi, jos Tuhkimon asusta irtoaisi väriä nukkeen tai toisiin nukenvaatteisiin! (Tämä nukenpaidan pyykkäys oli hirveän tyydyttävää puuhaa. Kivointa ehkä koko paidan tekemisessä! Olisipa kaikki muu pyykkäys yhtä hauskaa!)

Kuvassa nähtävissä nukenvaateompelijan perinteiset ystävät hiekkapaperi ja viila :D Kaikki peseminen ja Marseille-saippuan vaahdottaminen oli vallan tehokasta. Kangas pehmeni entisestään. Toisaalta teetahratkin liukenivat lähes olemattomiin. Mutta kuten näkyy, paitakankaan yleisilme on kyllä aika kaukana puhtaasta silitetystä batistista. Tuo viikattu kangas paidan alla siis on samaa batistia kuin mistä paita on ommeltu.

Tämä lähikuva näyttää, että kyllä rääsypaitaan jäi kaikista pesuista huolimatta väriä (pohjimmaisena puhdas kangas). Ilman kontrastikangasta Tuhkimon paita kuitenkin näyttää lähinnä vain tasaisen harmaahkolta (kuten seuraavasta kuvasta näkyy).

Tällainen lopputulos. Pistän parempia kuvia joskus kun on muutakin asua jo valmiina. Mutta tästä näkyy jo yleisilme. Paikat kyynärpäissä. Toisella puolella kaksi paikkaa, joista alempi on värjätty tummemmaksi. Toisella puolella yksi isompi, joka on tuore paikka ja sen vuoksi puhtaanvalkoinen.

Kun Tuhkimon rääsy-paitaa vertaa renessanssihenkisen Tuhkimo-asun (Disney-vivahtein) paitaan, näyttää rääsypaita oikeasti aika säälittävältä. Kun esittelin näitä miehelleni, hän huudahti säälivällä äänellä ja päivitteli, että onko tämä nyt reilua Tuhkimo-parkaa kohtaan. Minä muistutin häntä, että Tuhkimolla on luvassa kuitenkin valoista tulevaisuus. Haltijatarkummi ja kaikkea. Muistutus onneksi rauhoitti mieheni huolen!

Nuken renessanssihenkinen Tuhkimo-asu Disney-vivahtein

Se ei voi olla renessanssiasu, koska siihen aikaan ei ollut keinokuitua.

Prinsessavärityskuvaäänestyksen vaalitulos ja palkintoseremonia!

Vuoden 2017 kevään yksi tärkeimmistä vaalitapahtumista on saatu päätökseen! 

Äänestysprosenttia on mahdotonta laskea, koska vaalin järjestäjällä ei ole tietoa, kuinka moni lopulta sai vaalikutsun nähtävilleen. Saatavilla on kuitenkin muunlaista äänestysdataa:

40 äänestäjää antoi eri prinsessoille yhteensä 59 ääntä. 5 näistä äänistä meni Kuutamoprinsessalle ja Aurinkoprinsessalle, jotka eivät olleet virallisessa äänestyksessä mukana. 

15 % äänestäjistä oli asiantuntijoita eli alle 10-vuotiaita.

12,5 % täysi-ikäisistä äänestäjistä oli miehiä.

72,5 % täysi-ikäisistä äänestäjistä oli  naisia.

0 % äänestäjistä oli teini-ikäisiä.

Äänestys oli auki viikon.

Järvisen Prinsessa-Akatemian vaaliennuste pystyi laskemaan jo ensimmäisenä äänestyspäivänä  melko varman voittajaprinsessan.

Järvisen Prinsessa-Akatemian edustaja osasi arvioida etukäteen eri prinsessoiden äänestysmenestyksen toisaalta osuvasti ja toisaalta ei-niin-osuvasti.

Ja seuraavaksi on aika julkistaa kilpailun tulokset!

Asiantuntijaäänestäjien ylivoimainen (yhden äänen erolla) suosikki on...

TÄTTÄRÄÄ TÄ-TÄ-TÄ TÄT-TÄT-TÄT-TÄÄ!!! 

...

Ruotsalainen prinsessa!

Tämä raikas pohjoismainen kaunotar oli asiantuntijavaalin musta hevonen. Järvisen Prinsessa-Akatemian edustaja  yllätettiin tässä kohtaa täysin. JPA:n edustaja oli lyönyt vetoa vaaleanpunaisen Tuhkimon, turkoosin Minttujäätelöprinsessan sekä iloisenkirjavien Kevätprinsessan ja Riemuprinsessan puolesta. Mutta asiantuntijat arvostivatkin suomalaisia, ruotsalaisia ja satakuntalaisia värejä. Mikä topeliaaninen sukupolvi meillä tässä maassa onkaan kasvamassa!

Kaikki äänet mukaan laskien prisessavärityskuvaäänestyksen kolmannen sijan voittaa...

TÄTTÄRÄÄ TÄ-TÄ-TÄ TÄT-TÄT-TÄT-TÄÄ!!! 

...

Kevätprinsessa!

Järvisen Prinsessa-Akatemian edustaja osasi arvata tämän prinsessan menestyksen ihmispsykologian perusteella. Kuka voi olla äänestämättä Kevätprinsessaa, kun mustarastaat laulavat, krookukset ja sinililjat kukkivat ja aurinko on tarjonnut vuoden ensimmäiset palovammat?

Prinsessavärityskuvaäänestyksen toinen sija menee...

TÄTTÄRÄÄ TÄ-TÄ-TÄ TÄT-TÄT-TÄT-TÄÄ!!! 

...

Tuhkimolle!

Tuhkimo on jokaisen prinsessaäänestyksen itseoikeutettu ennakkosuosikki, ja tälläkin kertaa tämä rakastettu ennakkosuosikki pääsi mitalisijalle.

Prinsessavärityskuvaäänestyksen lähes ylivoimainen voittaja on...

TÄTTÄRÄÄ TÄ-TÄ-TÄ TÄT-TÄT-TÄT-TÄÄ!!! 

...

Hoviprinsessa!

Järvisen Prinsessa-Akatemian vaaliennuste kertoi jo hyvin varhain, että Hoviprinsessa tullaan kruunaamaan tämän äänestyksen voittajana. JPA:n edustaja ei osannut äänestyskutsua laatiessaan arvata, että Hoviprinsessasta tulee tällainen menestyjä, mutta vaaliennusteen laadittuaan JPA:n edustaja ymmärsi, että Hoviprinsessalla on prinsessaäänestystä silmälläpitäen varsin merkittäviä etulyöntiasema: hameen kuninkaallinen violetti ja kulta muodostava näyttävän ja majesteetillisen kontrastin.

Diagrammi vaalituloksesta kertoo, että äänestys oli hyvin tasainen ja jännittävä. Diagrammi kertoo myös, ettei yksikään varteenotettava vaali ole täysin vapaa skandaaleista:

Järvisen Prinsessa-Akatemian palkintoseremonia valmisteltiin asiantuntija- ja aikuisäänien perusteella. Kuten diagrammi kertoo, Tuhkimo ja Kevätprinsessa saivat ääniä yhtä paljon. Kevätprinsessalla kuitenkin on asiantuntijaääniä enemmän kuin Tuhkimolla, jolla perusteella voisi olettaa, että Kevätprinsessa olisi tullut äänestyksen kakkoseksi. Nyt kuitenkin on niin, että Tuhkimo tuli kakkoseksi. Joku voi kutsua sitä lipsahdukseksi, mutta Järvisen Prinsessa-Akatemian ääntenlaskijalla on Tuhkimon sijoitukselle pätevät, joskin jälkikäteen keksityt, perustelut. Kyseessä ei ole Tuhkimon suosiminen prinsessan nimen perusteella. Kyseessä on hyvin merkittävä yksityisseikka: Tuhkimon saama asiantuntijaääni on koko äänestyksen painavin ja arvokkain ääni. Se on nimittäin prinsessavärityskuvaäänestyksen ainoan alle 5-vuotiaan äänestäjän ääni. Ja kyseinen 5-vuotias on Hyvin Erittäin Erikoistunut prinsessoihin. 

Eli. Palkintoseremonia valmisteltiin sen perusteella, että Tuhkimo sijoittui toiseksi. Sitten Järvisen Prinsessa-Akatemian ääntenlaskija huomasi laskentavihreen. Jonka jälkeen JPA:n ääntenlaskija keksi perusteet palkintoseremonian toteuttamiselle valmisteltujen järjestelyiden perusteella. JPA:ta ei kuitenkaan voida syyttää erityisen vilpillisestä vaalituloksen manipuloimisesta, koska JPA näin rehdisti ilmaisee vaalituloksen laskennallispoikkeukselliset (?) perusteet.

Vaalitulos äänestyslistan muodossa:

Minttujäätelöprinsessan heikko menestys yllätti Järvisen Prinsessa-Akatemian edustajan. Puuteroitu rokokookuontalo ja pastellisävyt ovat prinsessuuden ydinominaisuuksia, ja kuitenkin Minttujäätelöprinsessa sai varsinaisia ääniä vain yhden! JPA:n edustaja voi kuitenkin ilolla kertoa, että Minttujäätelöprinsessa on ottanut vaalituloksen vastaan ylhäisen tyynesti.

Ja lopuksi on palkintoseremonian aika!

TÄTTÄRÄÄ TÄ-TÄ-TÄ TÄT-TÄT-TÄT-TÄÄ, prinsessat astuvat salin perimmäisestä ovesta esiin. 

Pieni kamarimusiikkiorkesteri alkaa soittaa menuettia. Prinsessat niiavat ja sipsuttavat kohti yleisöä ja niiavat uudestaan. 

Järvisen Prinsessa-Akatemian edustaja (joka hivenen yllättäen on oravamaisesti takajaloillaan seisova Astrid-kissa) käy arvokkaasti jakamassa voiton merkit.

Prinsessat löyhyttelevät viuhkojaan ja tervehtivät yleisöä pidättyvästi.

Ken(en mekko) on maassa kaunehin eli prinsessavärityskuvaäänestys vapun kunniaksi

Kuvat väritysjärjestyksessä. Ylhäällä vasemmalla siis ensin värittämäni, alhaalla oikealla viimeiseksi värittämäni. (Fuskasin taustavärityksissä. Rannesyistä.) (Ranne on tosi merkittävä tekijä puuvärien kanssa. Muutenkin. Mutta etenkin puuvärien kanssa.)

Tästä tulee kuvapostaus. Tosi kirjaimellisesti. Vähän lipsui käsistä tämän prinsessakuvan värittäminen. 

Minulla on aina ollut maalatessani, värittäessäni, kirjoessani ja ommellessani ongelmana se, että aivossani on tarjolla samanaikaisesti liian monta liian inspiroivaa väriyhdistelmävaihtoehtoa. Nyt minulle tuli sellainen olo, että kerrankin väritän kaikki ne vaihtoehdot, mitä mielessäni on. No. Eihän se ole mahdollista oikeastaan (ei ainakaan minun rannekestävyydelläni). Mutta pääsin aika hyvään alkuun. Vaikka tässä välissä jäikin vielä toteuttamatta ainakin oranssi, metsänvihreä, prinsessanvaaleansininen ja viininpunainen versio... Ja kuninkaallisen hopeanharmaa joka kimaltelee timanttisesti. Ja kuninkaallisen tummansininen. 

Ensin tunsin itseni vähän pöljäksi, johonkin neljännen version aloittamiseen asti, sillä erehdyin miettimään, että joku voisi pitää minua hulluna kun väritän samaa kuvaa uudelleen ja uudelleen. Mutta neljännestä kuvasta alkaen pelkästään hykertelin (paitsi silloin kun ranteessa ja sormissa vihloi tai kipunoi). Oli ihan tavattoman miellyttävää ja palkitsevaa puuhaa valita värejä ja nähdä, miten prinsessan ja mekon luonne muuttui värien mukana.  

Koska prinsessoista tuli melko erilaisia, intouduin väsäämään Facebook-ystävilleni äänestyksen, että mikä prinsessa on ihanin. Ja koska äänestykset on kivoja, ajattelin että voin laittaa äänestysmahdollisuuden (ihan vain kommentteihin perustuvan, en minä mitään äänestysohjelmaa osaa käyttää) myös tänne blogiin, niin että lopulta voin yhdistää molempien tulokset. (Tosin tänne blogiin en odota ääniä kuin Kummitädiltä ja Tillintallukalta :D Mutta kaksikin ääntä enemmän lopputuloksen laskemiseen on kaksi ääntä enemmän lopputuloksen laskemiseen! Se voi muuttaa prinsessojen asemia ratkaisevasti!) Minulla ei ole aavistustakaan, millä kriteereillä ihmiset ovat valinneet suosikkejaan (mekon/hiusten värin/kokokonaisuuden perusteella?), mutta yhtä kaikki, Facebook-ääniin on tullut jo hajontaa.

Seuraavaksi tulee tsiljoona kuvaa. Jokaisesta prinsessasta kokokuva ja puolipotretti. Ja sen lisäksi vielä kuvakäsiteltyjä versioita ja muuta prinsessavärityssälää. Joten aktivoikaa prinsessasynapsinne... NYT!

Prinsessavärimaailma on varsin houkutteleva kuvamuokkausten kohde. Yleisestikin minusta omien maalausten/piirrosten/värityskuvien kuvaaminen ja käpälöiminen on kovin hauskaa, koska siinä pääsee  korostamaan kuvien eri juttuja ja luomaan omista töistään uusia versioita. (Ja miten paljon hauskempaa se olisikaan, jos osaisi käyttää kuvamuokkausohjelmia taitavasti!)

Tämä upea väripinta on ystäväni kädenjälkeä (kuva hänen luvallaan). On jännää, miten erilaiset väritysjäljet eri ihmisillä on! Lisäksi on jännää, miten paljon fiksumpia toiset ovat kuin toiset! Katsoin monttu auki ystäväni työskentelyä ja totesin, että miten nerokas idea onkaan värittää ensin yksityiskohta ja sitten sen ympäriltä. Viittaan nyt lantion prinsessahärpäkkeiden kuviointiin. (Jooko, sanokaa nyt joku, miksi noita prinsessahärpäkkeitä virallisesti kutsutaan?) Olin siinä vaiheessa nyhrännyt väriä jo kaksikymmentä minuuttia oman työni prinsessahärpäkkeiden kuvioiden ympärille ja manaillut, että miten idiootti olinkaan kun piirsin tähän tämän kuvion. (Toisaalta vähän myöhemmin ystäväni joi koko kupillisen vesivärivettä. Sain vähän kompensaatiota siitä.) (Oheinen kuva on väritetty kyllä puuväreillä. Ystäväni käytti vesivärejä toisessa työssä.)

Itse päädyn aina lopulta tällaisen pehmeään ja tasaiseen väripintaan. Jos siis onnistun. (Kynän kärjen pitää olla määrätynlaisessa terässä, että tämä edes onnistuu.) En ole kovinkaan taitava viivavärittämisessä enkä ristikkäin värittämisessä. Yleensäkään en osaa taiteilla puukynillä. Minä aina väritän.

Tässä yhdessä prinsessassa onnistuin pitäytymään suhteellisen ilmavassa viivavärittämisessä (säästin siten rannettani). Ja tämä onkin kuvista ainoa, joka toimii mustavalkoiseksi muokattuna. Oletan, että juuri väripinnan vuoksi.

Tämä riemunkirjava versio on kuvamuokkauksille otollisin.

Tässä kellastunut versio.  Edellinen ylivalottunut ja hohtoinen versio voisi olla nykyaikaisen satukirjan kuva. Tämä taas voisi olla jonkun vanhemman satukirjan kuva. Eikö vain? Filtterit on kivoja!

Ja seuraavaksi sitten mekkokisa. Kaikki yhdeksän kandidaattia esittelyssä:

1) Minttujäätelöprinsessa

Tämän väritin siskoni mielessäni. Tarkoitus oli tehdä tästä merellinen prinsessa, mutta meri vetikin jäähän. Lopuksi hoksasin, että tämähän on minttujäätelöä. Kuva on viimeinen (toistaiseksi) värittämäni ja tässä kokeilin vähän ristikkäisviivoja ja sellaista niin meininkiä.

Usvafiltteri sopii hyvin minttujätskiin. Olen iloinen, että maltoin jättää prinsessan hiukset valkoisiksi. Mietin monen aiemman prinsessan kohdalla, että puuterihiukset olisivat jees, mutta päädyin aina värillisiin hiuksiin. Tässä valkoiset hiukset ovat piste iin päällä ja lisäävät prinsessan satumaisuutta. Pidän tämän neidon kasvojen väristä (suhteessa asun väriin) ja etenkin huulten tummasta punasta.

2) Tuhkimo

Pastellivärit ovat prinsessainen asia, ja sanoisin, että  sen vuoksi Minttujäätelöprinsessa sekä Tuhkimo ovat mekkojensa puolesta tämän valikoiman perinteikkäimmät satuprinsessat. Ajatukseni oli saada Tuhkimo näyttämään siltä, että hän ikään kuin hohtaa pimeässä puutarhassa. Kontrastiksi olisi pitänyt saada hippusen vielä tummempi tausta (vaan se ranne...), mutta kyllä tähän lopulta tuli vähän sitä hohtotunnelmaa.

Hän on tällainen klassinen tuhkimokaunotar.

3) Ruotsalainen prinsessa

Ruotsalainen hän on, koska hän on raikkaan pohjoismaalainen. Minulle tulee hameen yläosasta mieleen netistä bongaamani ruotsalaiset rokokooasut. Prinsessan kengän väritys on yksi onnistuneimmista (ei näy kuvassa oikein, mutta silkkikenkä kyseessä). Hiukset ovat oikeasti kullankeltaiset (vain rajauksissa oranssia), mutta kuvausvalo vääristi ne porkkanaisiksi. (Nämä prinsessaäänestyskuvat ovat hiusvärijärjestyksessä vaaleimmasta tummimpaan alkuperäisten kuvien perusteella.)

On raikas.

4) Hoviprinsessa

Tämän kuninkaallisen prinsessan värimaailmaan sain idean mieheltäni. Hän tuli pyynnöstäni vielä valitsemaan kynieni sävyistä haluamansa. Se oli avartava kokemus. Nimittäin en olisi itse tullut yhdistäneeksi violettiin juuri tuota kylmää ja kirkasta keltaista.

En oikein tiedä, mitä olen tässä tehnyt, mutta tässä on ihan omanlaisensa väripinta. Joka tapauksessa tämä on vähiten minun suosikkini ja toistaiseksi Facebook-äänestyksen eniten-suosikki.

5) Riemuprinsessa

Tämä slaavilaishenkinen väri-ilotulitus on tällä hetkellä Facebook-äänestyksen kakkossuosikki. Värimaailmaltaan tämä on minulle läheisin toistaiseksi värittämäni versio. Ja väritysteknisestikin tämä miellyttää silmääni.

Hän on erittäin värikäs ja hänen mekkonsa näyttää silkkisimmältä. Ja todellisuudessa hänen hiuksensa ovat porkkanaiset (vaikka kuvassa Ruotsalaisen prinsessan hiukset näyttävät punaisemmilta).

4) Kevätprinsessa

Kuvakokonaisuutena tämä on suosikkini. Mutta kokonaisuussuosikkius ei vaadi kauheasti siinä kohtaa, kun vain kaksi kuvaa on väritetty kokonaan. Tämä on tällainen lievästi neuvostorealismin ja toisaalta Bilibinin innoittama hommeli. Niin ja seinustallamme kukkivien skillojen. Innoittama.

Tykkään viuhkasta. Se on yksi parhaista. Ja hiuksien kirkuva puna kera viininpunaisen vivahduksen sopii hyvin vihreän kanssa (digikuvassa punainen tosi on vähän palanut puhki). Tämän prinsessan kasvojen väritys on mielestäni onnistunein.

7) Metsäprinsessa

Tämä metsämansikkainen prinsessa on suosikkini vaikka Kevätprinsessa ja Riemuprinsessa ovatkin ehkä enemmän minun värimailmaani. Tosin on tässäkin puhtaat värit (en vain ole suurimmaksi osaksi painanut kynää kauheasti), ja kaikki kirkkaat ja puhtaat värit ovat minulle rakkaita. No, jaa. Kaikki värit taitavat olla minulle rakkaita :D

Ehkä tämä on suosikkini, koska tämä on kompromissi perinteisen vaaleanpunaisen prinsessan ja itselleni mielekkään väri-ilotulituksen välillä. Ja sitten tykkään noista yläosan kuvioiden väreistä. Ajatukseni oli tehdä niistä vähän kuin norjalaisen kansallispuvun kirjailut.

8) Kaunotar

Belle on aurinkoisin. Ja varsin klassinen.

Hänen viuhkansa on onnistunein ja hiharöyhelönsä ilmavimmat.

9) Espanjalainen prinsessa 

Espanjatar on ilmavimmin ja viivaisimmin väritetty. Mielestäni tämä prinsessa on Hoviprinsessan ohella kuninkaallisin. (Käytinkin hameessa ruskean sävyjen lisäksi paljon pronssia.) (Pronssi ei tietysti ole mitään kultaa tai hopeaa. Mutta on se kumminkin tinaa hienompaa.)

Hän myös on pärjännyt Facebook-äänestyksessä ja toisaalta hän on Hoviprinsessan kanssa vähiten minun suosikkini. Vaikka kyllähän minä näistä kaikista tykkään. Itse kun olen saanut heidät puvustaa.

Äänestyshalukkaille vielä niin sanottu äänestyslista. Tästä voi kätevästi palauttaa mieleen, kuka kandidaateista on suosikki.

Jos jollekulle tuli nyt olo, että minä olen värittänyt nämä väärin tai että oma suosikki puuttuu, niin prinsessakuvan voi tulostaa itselleen täältä.

Ja jos tosiaan jollekulle selvästi muotoutui suosikkiprinsessa, niin kommentteihin voi jättää terveiset ääntenlaskentaa varten.