Ratkaisukeskeistä kaavoitusterapiaa

Eilen oli vähän raskas päivä. Se oli taas niitä päiviä, että olin jo heti aamulla altis sattumanvaraisten ajatusten kärsimyksille (Saul Bellow'ta lainatakseni), mistä yleensä ei seuraa mitään hyvää. Sellaisissa tilanteissa joutilaisuus ei ole koskaan hyvä idea (Bellow sen tietää), ja mietin että ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: 

1) Ostaa nettikaupasta 100 eurolla erilaisia puuvillapitsejä (epärakentava ratkaisu ja lisäksi mahdoton).
2) Hyökätä nuken takin/nutun/röijyn kaavoittamisen kimppuun (rakentava ratkaisu ja lisäksi mahdollinen).

Niinpä jo keskellä ensimmäisen aamupalani tuhoamista (oikeasti vain idiootit syövät samaan aikaan kun käsittelevät kankaita) nukenvaatetusateljeeni oli toiminnassa täydellä höyryllä. Oheinen kuva demonstroi sitä, miten homma välillä lähtee lapasesta. (Mutta kuten kaikki tietävät: usein hauskinta on juuri silloin, kun homma lähtee lapasesta!)

Ainoa ongelma tämäntyyppisessä sattumanvaraisten ajatusten kärsimysten estämisessä on, että tämäntyyppinen ratkaisu aiheuttaa väsymystä, joka taas altistaa sattumanvaraisten ajatusten kärsimyksille. Mutta joka tapauksessa tällä kertaa huonosta aamuasetelmasta seurasi hyvää! Minulla on nyt (uskoakseni) hyvät kaavat!