Martta-nukke kaipaa vaatetta

Nukke on vihdoin valmis! Kyllä nyt tuntuukin sormenpäissä! Lopussa veri lensi (liioittelua) ja itku meinasi tulla kylään (liioittelua), niin kävi työ näppiparoille. Onneksi nuken vaatettaminen ei ole yhtä fyysistä puuhaa. Alusvaatteet, hame ja takki pitäisi vielä saada aikaiseksi ennen kurssin päättymistä. Aikaa on vielä kaksi viikkoa, joten eiköhän se riitä.

Tiivistän tähän vielä työn vaiheita kuvina:

Alussa oli nukenosat (joita hiottiin, gessottiin ja pohjamaalattiin ikuisuus).

Tämän takana on siis tuntitolkulla työtä.

Vartalon ompelu oli nopein vaihe, muttei tosiaankaan helpoin minulle.

Täyttövaihe oli hidas, koska sahanpurua ängettiin tosi paljon ja koska piti syynätä mittasuhteita. (Tässä ylävartalon täytteenä on vanua. Siten välitäyttämällä sain tolkkua, minkä mittaiseksi täytän jalat.)

Hän osaa seisoa jo. Mutta voi, tilanne on kovin väkivaltainen (ja ryhti huono!).

Kovin surullista, kun pää on hartioiden vieressä. Vartalon olkapäälinja on väärin ommeltu.

Olkapäälinja korjattu ja kädet kiinnitetty pusseihinsa ja polvet saaneet saranansa. Noiden polvien peitteiden kiinnittäminen oli ihan kaikkein karseinta hommaa ikinä. Sääret ja reidentyngät ovat tosi täynnä sahanpurua, eikä niiden topografiakaan kovasti helpottanut työtä. Sormet arkaantuivat melko tehoisasti.

Pää katselee, miten vartalo saa kädet. Tässä kohtaa oli tarpeen laittaa tilkkutäkki vaimentimeksi, ettei tule kolautettua käsiä ja päitä mäsäksi. On ompeluidylliä ilmassa kaikin puolin.

Päähän kiinnitysnauhat.

Viimeinen vaihe.

Siinä seisoo alastonna.