Jätelajittelun puolesta

Tulipa poleeminen otsikko.

Taloyhtiömme pihaan tuli keväällä energiajäteastia. Eli meillä on ollut siitä lähtine tarjolla omat roskikset pahvia, biojätettä, energiajätettä ja sekajätettä varten. Saimme aikaiseksi siirtyä systeeminmukaiseen eloon roskiskaappimme osalta vasta kaksi viikkoa sitten. Siihen asti lajittelimme lasin, pahvin ja metallin sekä melko usein myös biojätteen, mutta seka- ja energiajätelajittelu tapahtui vain puuskissa. Koko homma tuntui niin mahdottomalta saada toimimaan pienessä roskiskaapissa.

Mutta kaksi viikkoa sitten tyhjäsin (ystävän avustuksella!) kaapin purkeista ja pahveista ja panttipulloista. Päätin alkaa jämptiksi niiden kanssa: vien ne kierrätyspisteisiin (tai pullonpalautukseen) ennen kuin niitä on kaapin täydeltä. Roskiskaapissamme oli valmiiksi kiskoilla ne perinteiset kaksi harmaata ämpäriä. Ostin lisäksi biojätettä varten kolmelitraisen kannellisen ämpärin (se on osoittautunut sopivan kokoiseksi). Tulostin lajitteluohjeet ja liistrasin ne kaapin oveen.

Kahden viikon kokemuksen jälkeen (kahden hengen talous, ei lapsia):

- Sekajäteämpäri ei ole vieläkään tullut täyteen.

- Energiajätteen olen tyhjentänyt vasta neljä kertaa.

- Biojäteastia tulee täyteen 1 - 3 päivässä (riippuen siitä, mitä on tullut syötyä).

- Pahvit olen vienyt nelisen kertaa.

- Metallit ja lasit ja pullot kertyvät hitaasti. Mutta valitettavasti myös salakavalasti. Niistä tulee akilleenkantapääni, jos en ole tarkkana. Joka tapauksessa niitä on vielä olemattoman vähän.

→ Kaappi on pysynyt tyhjänä ja roskiskäyntejä ei ole ainakaan yhtään enempää kuin ennen. Ja minä kun luulin, että lajittelussa menee ikä ja terveys.