Kun ihminen palasi Kiinasta, osa 1: Vakava-asteista nukenvaateompelukuumetta

Olen ollut takaisin Suomessa nyt tasan kuukauden. Sen kunniaksi ilmoitan olevani hengissä ja laittavani tänne blogiin joskus jotakin Kiina-kuvia. Mutta asiat arvojärjestykseen! Nukenvaatejutut ensin! Eli seuraavaksi joitakin kuvia matkalta ostetuista materiaaleista.

Tästä pehmeästä ja ihanasta puuvillasta (ainakin minut on hämäytetty luulemaan sitä puuvillaksi) tulee vielä jotakin raikasta 1920-lukulaista Anna-nukelleni (joka ei ole kuvassa). Persikkainen pitsi minulla oli jo ennestään. Se sopii erinomaisesti paljettinauhan sävyyn.

Ihananvihreästä pellavasta ja vihreästä pitsistä (jota minulla oli ennestään ja jota ei valitettavasti ole hulppeaa määrää) tulee jollekin nukelle jotakin tosi kivaa joskus.

Tästä brokadisilkistä (joka on kylläkin keinokuitua mutta eriomaisen kauniisti laskostuvaa ja laskeutuvaa) tulee Meridalle 1700-luvun asun takki. Sellainen tyköistuva ja pirteähelmainen. Minulla on villi ajatus käyttää tuota vanhaa tupsunauhaa takin koristeluun.

Vihreä pellava sopii väreihin (mielestäni se sopii joukkoon materiaalinkin puolesta), mutta ei mielikuvaani kylläkään. Takin täytyy saada kaverikseen hame oranssinruosteenkellanruskehtavasta silkistä. Ehdottomasti.

Yksi hamesuunnitelmista on ehtinyt piirrokseksi saakka. Ajatuksena onkin seuraavaksi muokata kaavat.

Eli ensimmäiseksi työn alle pääsee 1700-luvun hame chinoiserie-hengessä. Päälihame tulee lohikäärmebrokadista. Vatsakappale ja alushame valkoisesta silkistä, johon pitää kirjoa kukkia ja mahdollisesti ommella kiinni satiiniruusuja. Ja ehkä vähän kultalankaa ja helmiä. Ja punosnauhoja ja kaikkea. Sarjassamme projekteja, jotka paisuvat heti kättelyssä mahdottomiin mittoihin. Tai no. Ei mahdottomiin. Mutta pitää ottaa huomioon, että en ole tänä vuonna saanut vielä ensimmäistäkään nukenvaatetta valmiiksi... (Onneksi minulla on valmiina jo rokokooasun vaatimat aluspaita, kureliivi, alushame ja takamusrulla!)