Satakunta-ylistys jatkuu.
Meri-Pori on tosi jees. Kaikki tietävät Yyterin. Yyteri on kiva. Mutta Yyterissä on aina liian kylmä tai kuuma. Yleensä ensin kuuma, sitten kylmä. (Eli kun pääsee paikan päälle, santa polttaa jalkapohjia, aurinko paahtaa. Mutta kun saa viltin hiekalle ja aikoo pulahtaa uimaan, iltapäivän meripilvet porhaltavat paikalle ja iltapäivän merituuli alkaa hönkäillä ja heti tulee vilu.) Reposaari on suloinen. Kallo on paras.
Kallo toimii säällä kuin säällä. Viimeistä edellisellä Kallo-retkelläni oli syysmyrsky. Tuuli ärjyi, aallot kuohuivat, vesi tulvi yli kallioiden ja kahlaamista riitti. Tyrnipensaat olivat marjassa. Siellä me tuulessa kahlasimme pensaalta toiselle ja ahmimme tyrnejä ja välttelimme kallioilta veteen lipeämistä. Kun lopulta palasimme viluisina autoon ja kaadoimme termarista teetä, huomasimme että meiltä kaikilta kolmelta oli mennyt ääni tuulen pauhun yli huutamisesta ja korvissa humisi yhtäkkinen hiljaisuus, kun pahin meteli oli suljettu autonovien ulkopuolelle. Aijai.
Tällä kerralla Kallossa oli vähän erilainen tunnelma:
Mukana oli kahdeksanhenkinen retkikunta. Istuimme lämpimillä kallioilla rivissä syömässä pannaria. Lapset tutkailivat kallioita ja löysivät kaikenmoisia luonnon ihmeitä. Mereltä kävi leppeä tuulenvire, joka piti tukahduttavan kuumuuden loitolla. Mikäs siinä nukkeja kuvaillessa.
 |
| Äitini nuken joululahjamekko tuli valmiiksi sopivasti pari tuntia ennen retkelle lähtöä. |
Kallo on paras! Ihania kuvia sinusta ja nukeista kauniissa vaatteissa. Eniten pidän noista, jossa itse esiinnyt niin kesäisenä :-)
VastaaPoista