Kolme päivää on pitkä aika

Hei vaan te! Vinkki: jos menette opettamaan yläkouluikäisiä, älkää nimittäkö heidän reppujaan ja laukkujaan kasseiksi.

Lukuvuoden kolme ensimmäistä opetuspäivää ovat takana. Saldona on aikakäsityksen ja -tuntuman vääristyminen, turvonneet jalat, lämpöhalvaus ja monta, monta, erittäin monta sekuntia, jotka on eletty hyvin, hyvin, todella hyvin intensiivisesti. Koskaan ei tiedä, tapahtuuko seuraavalla sekunnilla Odottamaton Pahin. Luullakseni se ei tapahtunut vielä. Monta muuta kyllä tapahtui.

Positiivisia asioita: Tällä hetkellä ne ovat pitkälti maksullisia. Niinkuin kaksi uutta neuletakkia (nyt vihdoin uskon neuletakkitraumani hoidetuksi) ja jäätelö. Mutta se ei maksanut mitään, kun katselin, miten nainen koulutti puistossa opaskoiraa. Koira oli vielä pentu mutta jo tosi fiksu (ymmärsi käskyjä paremmin kuin monet oppilaani) ja äärettömän söpö.

Lisää positiivisia asioita: huomenna saa nukkua eikä kouluun tarvitse mennä kahteen päivään!

Vielä lisää positiivisia asioita: Moni muu opettaja tuntee samoin! En ole ainoa lajissani!