Yksi ehdottoman hieno puoli töissä on se, että se tuo sairastamiseen kivan lisäulottuvuuden.
Jos ei ole töissä ja tulee kipeäksi, on vain kipeä ja elo on kurjaa.
Mutta kun on työsuhteessa ja on kipeä ja elo on kurjaa, saa helpotusta siitä, että ei tarvitse olla kipeänä ja kurjana töissä. Kummasti kuumeisuus ja räkäisyys ynnä muut lisukkeet alkavat olla siedettävämpi olotila, kun siinä kotisohvalla miettii, että mitä olisi olla juuri nyt tässä hetkessä ja olotilassa opettamassa.
Ja koska sairaslomalle jääminen on tietysti muutaman tunnin mittaisen luterilaista työetiikkaa referoivan sisäisen ja ulkoisen monolgin lopputulos, on henkisesti vapauttavaa, mitä kurjempi olo. Tunnin välein on niin helpottavaa todeta, että on vieläkin huono olo. Itse asiassa huonompi. Kuumekin nousussa näköjään. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti