keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Blogi kommunikointiväylänä Irlantiin: remonttisuunnitelma.

Pyyhin uuden vuoden kunniaksi pölyt nukkekodista. (Pyyhin pölyt noin kaksi kertaa vuodessa sieltä, ja pitäisi kyllä vihdoin saada siihen etulevy ja ikkunoihin lasit. Ehkä siltikin tarvitsisi tehdä siivous kaksi kertaa vuodessa, mutta siinä välissä talo ei muuttuisi niin hylätyn näköiseksi surulliseksi pölyttyneeksi kummitustaloksi. Sitä paitsi jostakin syystä nukkekotiin kertyy pölynpyyhintäsyklin lähestyessä siivoushetkeä kaikenmoista sälää. Se on niin kätevästi tuossa noin niin, että sinne voi tyrkätä esim. passin tai kaksikymppisen tuolin alle tai lankarullan tai Hittyn vaatevaraston yms. Niin että siivouksen koittaessa siihen on yleensä akuutti tarve.) Aina kun pyyhin pölyt, tulen vaihtaneeksi järjestystä. Ja aina kun vaihdan järjestystä, tulen keksineeni jatkokehittelyideoita.

Ongelma talon kanssa on se, että talo reliikki. Sen tapetteihin ja henkilögalleriaan ei voi kajota. Eikä moneen muuhunkaan asiaan. Niin että kauhean paljon talo ei anna pelivaraa muutoksille. Ja muutoksia silti olisi sisäinen tarve tehdä (tai ainakin suunnitella...), koska nukkekotihullu ihminen tahtoo miljoonaa erilaista nukkekotiasiaa, mutta miljoonaan, eikä välttämättä edes neljään, ei ole ihan tuosta vain mahdollisuutta. Asumismuotomme vähän niinkuin rajoittaa sitä, että minulla olisi tarpeelliset noin alkuunsa seitsemän nukkekotia.

Niin että on oman eloonjäämistaistelun kannalta hyödyllistä, että keksii, mitä kaikkea voi tehdä jo olemassaoleville taloille. Tässä tapauksessa nimenomaan Isolle Talolle. (Taas piti tarkistaa Terho Itkosen kielioppaasta, tuleeko nimenomaan yhteen vai erikseen. Toivotonta.)

No niin. Nyt esittelen remonttisuunnitelmani yms. toimenpidemietelmäni kuvatekstien avulla. Että moi ny, kuulemisiin kuvateksteissä.

Siinä hän nyt on. Jatkossakin ylhäällä taitaa olla kaksi makuuhuonetta. Kylppäristä lisää myöhemmin. Keskikerrokseen taitaa vakiintua (niin paljon kuin minun nukkekodeissani asiat voivat vakiintua) kirjasto, koska siten saan toteutettua yhden keskeisen nukkekotihaaveen. Ja jos kirjasto palvelisi myös tarvittaessa vieraidenistuttamishuoneena, voisi toinen keskikerroksen huone olla ruokasali. Mutta siihen liittyvästä ongelmasta myöhemmin. Teatteri taitaa olla tullut jäädäkseen.
No niin. Kysymys Kamari. Jos ylhäällä on kylppäri, tulee tämänkokoinen kulmahuone.
Jos viistoon kattoon tekee laudoituksen, kamarin tunnelma kotoistuisi huomattavasti.
Lisäksi tähän huoneeseen voisin vetäistä uudet tapetit, koska tuolla sinisellä tapetilla ei ole tunnearvoa. Vasemman seinän tapettihan on pahvisen irtoseinän paperointi. Kun nyt katsoo näitä kolmea kamarikuvaa, saa vähän käsitystä, mitä huoneeseen mahtuu. Onko se liian pieni vai onko se ihan kotoisan kokoinen? (Koko 29 cm x 25 cm, mutta vino katto syö paljon 25 cm:n käyttöleveydestä.)
Tämän huoneen tapetit on kivat, joten kylppäriä ei viitsi lohkaista tästä. Mutta tuo kamala verhoton ja ruuduton ikkuna-aukko tuossa kyllä on huutomerkkinä ilmaisemassa, että jos vaikka alkaisi ikkunaprojektin.
Laudoitus kattoon.
Tämä on tässä muuten vain. Tai siksi, että tuo vihreä on kiva väri oveen!
Aiheeseen kylppäri. Onko mitään järkeä lohkaista tällaisen takia yhdestä avarasta kamarista palaa? Mutta kun toisaalta kylppärin läsnäolo tekisi minut tyytyväiseksi, sitä paitsi se olisi kivasti makuuhuoneiden välissä. Jos nyt ajattelee tuohon tukevan seinän oikeallekin ja sitten jonkun lämpimänvärisen tapetin ja oikean lautalattian (tapetista myöhemmin) ja pistäisi seinähyllyn, niin eikö se nyt menisi? (Koko 29 cm x 17 cm.)
Vielä vakavampi kysymys. Keittiö. Sinne pitää mahtua liesi (ja jossakin vaiheessa liesikupu), tiskipöytä (nyt vas. reunassa valkoinen pömpeli), sivupöytä (nyt hellan vieressä), ruokapöytä ja oikea samettisohva. Tällaisenaan se olisi kokoa 29 cm x 29 cm. Mutta onko se liian ahdas? Jos virallistan väliseinän, voisi valkoinen astiakaappi mennä välikköön...
... ja välikön perälle tulisi irtoseinä, jonka oviaukosta pilkistäisi ruokakomero, johon änkeisin mm. keittiön tynnyrin ja tietty sinne tulisi hyllyt. Välikön lattia olisi tiiltä ja sen seinät voisin ehkäpä tapetoida tai maalata. Vaihtoehtoisesti voisin jättää tuon vasemman seinän tapetin muistoksi ja sovittaa muut seinät siihen ja laittaa keittiön kaikki seinät uusiksi. Kysymys kuuluu tässä tapauksessa, että onko tämmöisellä välihuoneella teatterin ja keittiön välissä järkeä, kun sinne ei mahtuisi kuitenkaan enempiä kuin astiakaappi ja pikkupöytä ja kaappikello tms? Toisaalta se olisi kiva keittiön jatke ja toisi taloon myös ripauksen lisää oikean ison talon tuntua. Siitä voisi tehdä esimerkiksi takasisäänkäyntimäisen. Eli pitäisi päättää, haluanko ison keittiön vai pienemmän keittiön, johon on yhteydessä toinen pieni huone.
Teatteriin vetelisin kivilattian, loppuun alakertaan tiililattian. Ylempiin kerroksiin lautalattian. Mikä olisi helpoin ja halvin tapa tehdä se? Jos unohdetaan kuitenkin paperiset lattiat? Ikkunoihin ruudut ja lasit (ja etulevy...). Ja verhot! Siinä nyt olisi hommia muutamaksi vuodeksi, ottaen huomioon, miten asiat ovat edenneet tähän asti... Ullakolle katon alle voisi vetäistä lautalattian kanssa ja seiniin tapetit ja vinokattoon laudoituksen ja sinne voisi taltioida kaikki muistohuonekalut.

Mutta sitten vielä kysymyksiä. Jos nyt vaikka loisi vielä silmäyksen ylimpään kuvaan ja visualisoisi siihen ikkunaruudut ja kunnon lattiat ja pikkuhimppusen väljemmän sisustuksen (se asia tapahtuu, kun tudor-talo valmistuu ja ullakolle siirtyy muutama juttu). No niin. Onko ihan aivan liian silmiinpistävää, jos yläkerran oikeassa pikkuhuoneessa ja kylppärissä olisi nukkekotimittakaavaiset tapetit? Korostaisiko se keskikerroksen isojen tapettien suurikuvioisuutta? Mutta jos alas vielä saisi keittiötiloihin pikkukuvioiset tapetit tai seinäpaneelin tms, tasoittaisiko se tilannetta vai pahentaisi entisestään? Toisaalta, olisiko sillä väliä, jos vaikka keskikerroksen tapetit pomppaisivat silmään? Hyppiihän talo silmille muutenkin.

Ja vielä yksi kysymys. Jos nyt päädytään kaikkiin kahteen väliseinään, niin vielä on ratkaistava alakeran välihuoneen rooli. Eli eteis-ruokakomero-keittiön-esikartano vai... hattupuoti? Katsos näet. Tuo keskikerroksen oikea huone. Vasurista tulee siis kirjasto. Ja olohuoneentapainen, milloin siellä ei ole luomistyö käynnissä. Oikeanpuoleiseen haluaisin ruokasalin. Ihan kunnollisen ruokasalin. Silloin talon huonejako täyttäisi ihanteellisen huonejaon mitat (2 makkaria, kylppäri, keittiö, eteinen ja ruokakomero, kirjasto, ruokasali ja, öh, teatteri). Mutta sitten minulta jää ylitse hienostelumakuuhuoneen taikka naistenhepeneliikkeen sisustuksen kattava arsenaali! Ja kun uutta taloa ei ole tiedossa! Tudor-taloon ne eivät mene! Niin että! Eli kumpi painaa vaakakupissa enempi: eteis-ruokakomero-keittiön-esikartano vai hattupuoti?

En ehdi oikolukea. Kyyti ruokakauppaan lähtee: nyt.

2 kommenttia:

  1. Nyt tuli niin paljon kysymyksiä, etten keksi kuin yhden vastauksen. Rakenna yksi kerros lisää. Loogista, eikö.

    VastaaPoista
  2. No voi räkä! Ja sanoit nyt vasta! Niinhän minä siihen vielä teen yhden kerroksen! Alle vain tukeva laatikko, ns! Voi nenä. Hmmm! Mmmm! Alas saisi nykyistä isomman teatterin ja eteisen ja sitten pikkuhuoneen (esim. puodin). Sitten nykyisessä ykköskerroksessa olisi ruokasali ja köökki ja ruokakomerovälikkö. Niin sitten ylemmäs saisi kirjaston lisäksi olkkarin. Ja nykyisen ulko-oven eteen tulisi parveke. Enpäs teekään teatterilavasta kiinteää, sitten kun siis väännän sen balsasta. Joskus. Ja pitää miettiä,teenkö sittenkään teatterihuoneen lattian nyt kivilattiaksi (suunnitelmissa olis), koska se on vähän kolkko ruokasalin lattia. Hmmm. (Tyytyväistä hyminää täällä.)

    Nyt mulla on projekti eläkepäiville, eikä tarvi edes uutta taloa! En taatusti nuku ensi yönä! Kiitti vaan:-D

    VastaaPoista