Maalauspuuhia ja kirjaintekemistä

Ostin taannoin maalaamattomia Euro Minisin huonekaluja, ja olen sinnikkäästi ollut maalaamaisillani ne noin kahden vuoden ajan. Nyt sitten ystävä kävi jouluvisiitillä Irlannista. Ystävän lähdön jälkeiseen melankoliatilaan ainoa hoito oli tarttua maalisutiin.

Ensin petsasin penkin. Sitten vetelin yhden pömpelin mustaksi ja tein siihen kiinalaisehkot koristelut. Sitten oli kovempi pala purtavaksi. Mitenkä maalaan loput? Päätin tehdä niistä yhtenäisen kaluston. Arvelin, että siniharmaa voisi olla neutraali taustaväri. Niinpä sudein ne arviolta siniharmaiksi. Sitten alkoi kiva osuus, kun summamutikassa aloin töpsytellä koristeita. Maalasin ensin arkunkannen, sitten sen sivut. Joka kylkeen tuli erilainen kuvio, ja viimeisin oli kivan simppeli, ja päätin käyttää sitä sitten muiden huonekalujen koristekuviona, ettei homma menisi ihan mahdottomaksi. Keinutuolista tuli vahingossa tuollainen karibialais-ruotsalainen talonpoikaistuoli. Lopuksi petsasin vielä kirjahyllyn. Johan siinä menikin pari päivää ikävän taltuttamisessa.

Homma kesken. Ehkä pitäisi hankkia jouluverhot? Sen verran voisi antaa periksi sesonkiverhoideologialle?

Tyllin ja pöytäliinan ei saa antaa hämätä. Kyseessä on 10-vuotishääpäiväpippaloiden romanttinen rekvisiitta. Keinutuoli on osittain lakattu. Tarkoitus oli siten synnyttää mielikuva kuluneesta tuolista. Kuluneisuus alkoi siitä, kun pyyhin pohjamaalia ja pyyhimysjäljistä tuli mieleen, että voisihan joku huonekalu olla käytetyn näköinen. (Arkun irroitettava sisälokero on vielä maalaamatta, sieltä sen puuväri irvistää.)

Sininen kalusto takaa.

En enää muista, milloin aloin tehdä tätä alla olevassa kuvassa olevaa kirjaerää nukkekotiin. Homman nimi on se, että kyllä sitä ilokseen keksii helposti esim. 55 kirjaa, jotka haluaa nukkekotinsa kirjahyllyyn. Ja melkein yhtä ilokseen piirtää paperille ruutuja kirjojen kansiksi ja maalaa ne. Ja leikkaa. Mutta sitten on sisuspuoli.

Minulla on yhdessä nukkekotikirjahyllyssä kirjoja, joiden sisuksina on aaltopahvia. Semmoista ei tarvitse kuin pari palaa, ja saa järeän perheraamatunpaksuisen kirjan. Mutta aaltopahvisisuksinen kirja ei sovi pöydänreunalle rekvisiitaksi, se käy ainoastaan kirjahyllyyn. Sitten minulla on pari aikakausilehdestä leikattua kirjantäytettä. Siis eli kirjansisuksieksi onvuoltu askarteluveitsellä palat lehden päädystä. Siten saa kirjan, joka on nidottu ja jossa on erilliset sivut. Mutta sellaisesta tulee pokkari, jonka kannet sitä paitsi ei pysy kiinni vaan kirja on aina puoliavoin. Sopii moderniin taloon, mutta ei välttämättä esim. viktoriaanisen kartanon arkeologineitosen kamarin sängylle. Ja vielä minulla on pari kirjaa, joihin olen sitonut erilliset sivut ja tehnyt minisisuksen. Ihan jees tulos, mutta aika työlästä tuottaa siten kokonaista kirjastoa.

Joten suurin osa nukkekotikirjastoni kirjoista on täytetty elintarvikepakkauspahvilla. Leikkaan ensin pari isoa pahvipalaa ja liimaan ne yhteen, säästääkseni näpertelyliimailua (kun ottaa huomioon, että esim. Dostojevskin Idiootin väliin tarvitaan 16 pahvipalaa, kannattaa puolittaa piirtämis-, leikkaamis- ja liimaamismäärän liimaamalla aluksi ne kaksi isoa pahvipalaa yhteen), ja sitten mittaan kirjankansien koot ja piirrän pahveihin oikeankokoisia ruutuja ja sitten leikkaan ne ja liimaan niitä yhteen, kunnes saan oikeanvahvuisia pinoja ja sitten liimaan ne kirjankansien väliin. Ilkeää vain on, että

1) vihaan mittaamista,

2) olen huono mittaamaan ja

3) siksi aina pitää saksin tasoitella yhteenliimattuja nippuja.

4) Edellämainituista syistä noin 10 kirjan sisustamiseen menee aikaa noin kaksi tuntia, eikä siinä mitään, mutta kun homma on niin tylsää ja siinä joutuu koko ajan mittaamaan, jota, kuten sanoin jo, vihaan. Mutta teen kirjani näin, koska vaikutelma on aika hyvä ja koska voin valita aina minkä tahansa kirjan nukkekodin sohvalle tai pöydälle tai pöydänjalan alle

Sitten, jos haluaa tehdä homman kunnolla, pitää vielä maalata sivupinkan reunat kivasti vanhan paperin väriseksi. Olen tehnyt aiemmin niin noin 15 kirjalle, mutta en taida tehdä tälle 55 kirjan erälle samaa.

No, kumminkin. Nyt on yli puolet erästä sisustettu ja loppuihinkin olen leikannut jo palaset väliin, ja kun nousen tästä koneelta, alan liimaushommiin. Kun saan kirjat valmiiksi ja hyllyyn, taidan sitten ottaa kirjahyllykuvia. Ja pitäisiköhän luetteloida kirjat? Hmmm... Pitäisiköhän luetteloida ne nukkekotimittakaavassa ja laittaa luettelo kirjahyllyyn?

Valmiita kirjoja ja pelkkiä kansia ja elintavikepakkauskartonkia (tietysti suklaarasiasta, vuodenajan huomioon ottaen).

Löysin tämän kuvan äsken arkistoista. Se on otettu kesäkuussa 2010, joten aika kauan nämä ovat lojuneet ilman sisuksia. Tuosta ylärivistä näkee, miten harkkopahvi irvistelee rumasti. Eli nuo Shakespearen kootut pysyvät aina kirjahyllyssä ja esittelevät vain päätyjään. Oikeassa reunassa olevan Idiootin pahvit irrotin eilen ja liimasin siihen pakkauskartongit, koska kirja on senverta kaunis, että sitä voisi pitää joskus esillä.

P. S. Olisiko jollakulla antaa helpompia mutta hyvännäköisiä kirjansisusideoita?