Seinämaalauksia Dürerin hengessä

Ehkä vähän liioiteltua sanoa, että Dürerin hengessä. Mutta toisaalta ei, koska Dürerin muutamista elikoista otin mallia ja Dürer minulle ensinnä tuli mieleen, kun mietin, millä tyylillä haluaisin toteuttaa seinien maalaukset. Kokonaisuus toki ei ole dürermäistä eikä moni osakaan.

Ja eiköhän se riittänyt alustukseksi.

Alla on kaksi yksityiskohtakuvaa seinämaalauksista. Kunhan saan maalaukset valmiiksi kolmanteen seinään, laitan kokonaiskuvia.

Eläinpino on pikkuhuoneen oven pielessä. Omituinen lehmä ja dürerhenkiset jänis ja maasika ovat päätyseinässä ja niiden eteen tulee pylvässänky. Kuvien mittakaava on aika reilu. Eli ei mitään peukalonpääkoko-maalauksia. Vaikka kyllähän maalauksen maasika mahtuu peukkuni alle ja pikkulinnut pikkurillini alle.



Totean vielä, että en ole oikein tyytyväinen kukkoon, kanaan enkä kyyhkyyn. Ja eläinpinon alimmainen sika on aika kalmanvärinen. Mutta olen oikein tyytyväinen oraviin, riikinkukkoon ja lehmään. Ja melkein kyllä yhtä tyytyväinen olen kirjavaan sikaan ja maasikaan ja jänikseen. Tai. Kai pitäisi olla oikein tyytyväinen niihinkin, koska pitää ottaa huomioon se, että olen maalannut eläissäni akryyleilla tuskin lainkaan (öljyillä en senkään vertaa), jonka lisäksi maalit olivat kuivuneet:) Niin että sovitaan, että olen oikein tyytyväinen kaikkeen (paitsi kanaan, kukkoon ja kyyhkyyn).